Ukrainan sisällissota ja Suomen sisällissota - kuin kaksi veljestä.

Sunnuntai 13.8.2023 klo 12.38 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan sisällissota alkoi vallankaappaushallituksen julistamalla "terrorisminvastaisella" sodalla demokratiaa puoltavia ja vaativia Itä-Ukrainan Donbassin asukkaita vastaan heti Maidanin väkivaltaisten tapahtumien jälkeen helmi-maaliskuussa v 2014.

Itä-Ukrainan asukkaat, Krimin väestö mukaanluettuna, eivät hyväksyneet perustuslain muutoksia, joiden seurauksena venäjänkieliseltä väestöltä vähä vähältä peruutettiin kaikki demokratiaan kuuluvat ihmisoikeudet.

Yhdysvallat oli salaisesti vaikuttanut vallankaappauksen aikaansaamiseen jo vuosien ajan tavoitteenaan saada Ukraina niiden NATO-maiden joukkoon, joiden avulla Venäjä voitaisiin saada polvilleen ja Yhdysvaltojen ja pääomien hegemonia maailmassa voimistumaan.

                                                            ***

Suomessa pääomapiirit olivat hävinneet sosialidemokraattienemmistöisessä eduskunnassa äänestyksen Valtalaista heinäkuussa 1917. Valtalaki oli Suomen ensimmäinen itsenäisyysjulistus. Eduskunta oli päättänyt, että päätöstä ei tarvitsisi toimittaa Venäjälle hyväksyttäväksi vaan se lähetettäisiin ainoastaan "tiedoksi".

Häviölle jääneitä edustanut Ernst Nevanlinna lähti Pietariin Suomen ministerineuvos Enckellin puheille taivuttaakseen Venäjän silloisen porvarillisen hallinnon hajottamaan Suomen eduskunnan jotta itsenäisyyshanke ei menisi eteenpäin. Pääomapiirit olivat suunnitelleen itsenäisyyden sijaan Suomen liittämistä Saksan mahtavaan keisarikuntaan.

Sosialidemokraatteja äänestänyt kansa piti Valtalaista äänestänyttä eduskuntaa laillisena, Siten uusiin vaaleihin ei valmistauduttu. Vaalien tuloksena oli porvarienemmistöinen, pääoman etuja edistävä eduskunta.

                                                            ***

Yhdysvallat valitsi Ukrainaan vallankaappaushallituksen. Hallituken jäseninä oli joko Yhdysvaltojen kansalaisia tai Yhdysvalloissa koulutuksensa saaneita georgialaisia, liettualaisia, yhdysvaltalaisia ministereitä, joista yksi sai Ukrainan kansalaisuuden samana päivänä kun tuli valituksi ministeiksi.

Presidentti Obaman varapresidentti Joe Biden toimi hallituksen "konsulttina" kertoen puhuneensa puhelimessa enemmän vallankaappaushallituksen pääministeri Jatsenjukin kanssa kuin vaimonsa kanssa. Bidenin poika Hunter toimi öljy-yhtiö Burisman hallituksessa vailla mitään kokemusta osallistuen firman laittomiin hankkeisiin, joihin yleinen syyttäjä pyrki puuttumaan. Varapresidentti Biden on julkisesti ylpeillyt sillä, että hän erotutti yleisen syyttäjän kiristämällä toukokuussa 2014 presidentiksi valittua Petro Poroshenkoa.

                                                              ***

Suomessa pääomapiirit valmistautuivat sisällissotaan kouluttamalla suojeluskuntia taisteluun ja sopimalla Saksassa koulutettujen jääkärien paluusta Suomeen. Samoin Saksan joukkojen lähettämisestä Suomeen oli käyty jo alustavia neuvotteluja lähes vuoden ajan.

Venäjän vallankumouksen seurauksena Suomi saikin yllättäen itsenäisyyden Venäjästä ilman Valtalain voimaantuloa. Pääomapiirit eivät olleet valmistautuneet tähän.Pian tilanne saatiin haltuun.

Tammikuun alussa eduskuntaryhmät neuvottelivat Suomen armeijan perustamisesta ja sen käytännöistä. Sosialidemokraatit ehdottivat armeijaa, jota hallitsisi neuvosto, jossa olisi yhtä paljon sosialidemokraatteja kuin porvareiden edustajia. Uusissa eduskuntavaaleissa muodostunut porvarillinen eduskunta ei suostunut tähän. Armeijasta tuli Suomen porvarillinen armeija, joka valitsi ylipäällikökseen kenraali C.G. Mannerheimin. 

                                                                ***

Ukrainassa Yhdysvallat yhteistyössä NATO-liittolaistensa kanssa alkoi rakentaa Ukrainan armeijasta NATO-armeijaa. Kokemusta sotimisesta tuli Itä-Ukrainaa vastaan käydystä sodasta, jossa kohteina olivat Donbassin siviilit.

Sodan ohella äärimmäinen rasismi venäjää äidinkielenään puhuvaa väestöä kohtaan koveni. Ukrainan ortodoksinen kirkko joutui vainon kohteeksi. Ukrainan turvallisuuspalvelu alkoi ylläpitää listaa tapettavista siviilihenkilöistä kansallisuudesta riippumatta. Terroritekoja suoritettiin niin Ukrainassa (Odessan ammattiyhdistysten talon murhapoltto 2.5.2014) mm kaduilta kidnapattiin ihmisiä, maalattiin ja teipattiin sekä heitettiin roskapönttöihin.

Kansainvälisellä tasolla tehtiin YK:nkin hyväksymiä Minskin rauhansopimuksia, joita USA ja NATO-maat eivät olleet aikoneetkaan saada täytäntöön, vaan ainoastaan ostaa aikaa Ukrainan armeijan varustamiseen NATO-asein.

Oikeus äänestää, käydä koulua omalla äidinkielellään saada sosiaaliturvaa peruttiin Donbassin väestöltä.

                                                                 ***

Suomessa armeijasta muodostettiin tammikuussa 1918 porvarillinen "Saksa-sopiva" kansainälistä pääomaa tyydyttävä armeija tarkoituksena saada Suomi liitettyä osaksi Saksan keisarikuntaa, eli läntistä pääomaa.

Ukrainassa julkisanottuna tavoitteena oli liittää Ukraina EU:hun, mutta keskeinen tavoite oli liittää Ukraina NATO:n jäseneksi, jotta se voisi tyydyttää Yhdysvaltojen pääomapiirien tavoitteita jatkamaan Venäjän ryöstöä, joka jäi 1990-luvulla kesken.

                                                                ***

Suomen työvestön tavoitteena oli saada kaikille kansalaisille ihmisoikeudet, 8-tuntinen työpäivä ja koulutus. Työväestön sotilaskoulutusta vailla olevat joukot eivät kansan tuesta huolimatta pystyneet antamaan vastusta porvariarmeijan tueksi tulleille Saksassa koulutetuille jääkäreille ja Saksan armeijalle.

Ukrainassa Donbassilaisten tavoitteena oli myös samat ihmisoikeudet kaikille äidinkielestä ja uskonnosta riippumatta.

                                                               ***

Suomen sisällisotaa käytiin I maailmansodan viitekehyksessä. Välittömästi sodan jälkeen työvestöä teloitettiin joukoittain. Pelkkä työväentalolla voimistelu opettaminen saattoi johtaa teloitukseen kuten kävi Joonathan Mannerille.

Vain työväestön siis sosilidemokraattien edustajia pidätettiin, tutkittiin ja tuomittiin usein vuosiksi keskitysleireile. Valkoisen, porvarillisen armeijan edustajia ei tutkittu eikä tuomittu - ei myöskään saksalaisia heidän hirmuteoistaan huolimatta, heidät kaikki armahdettiin.

                                                               ***

Suomen liittäminen Saksan keisarikuntaan ja sen pääoman piiriin jäi maailmansodan häviön seurauksena kesken. Saksan keisarillisen armeijan edustajat joutuivat Saksan vallankumouksen seurauksena vetäytymään Suomesta monen Suomen valtaapitävän pettymykseksi. Suomi ei saanut saksalaista kuningasta.

                                                               ***

Ukrainassa Donbassin julistauduttua itsenäiseksi se kutsui Venäjän apuun puolustamaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia Yhdysvaltojen pääoman valtaa vastaan.

Suomen työväestöllä ei ollut ketään, ketä kutsua apuun. Neljännesvuosisadan jälkeen ja Saksan liittolaisena Venäjää vastaan käytyjen sotien jälkeen Suomi pääsi rauhan ja ihmisoikeuksien toteutumisen aikaan.

Tuo aika päättyi Suomen liittymiseen EU:hun ja pyrkimykseen jälleen, vielä kerran, liittoutumiseen maailman pääoman valtapiiriin - nyt ohi Saksan- suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

                                                              ***

Venäjä joutuu taistelemaan Donbassin väestöä puolustaessaan, koko Yhdysvaltojen pääomapiirien ja EU:n yhteistä tiedonvälitys- ja sotilaallista armeijaa vastaan.

Kyseessä on maailmansota halusimmepa myöntää sitä tai emme. Venäjällä on vastassaan koko demokratian vastainen kolonialismista ja väkivallasta vuosisatoja hyötynyt pääoman valta mihin joukkoon Suomi on nyt liittynyt pelkästä miellyttämisen halusta. Mitään hyötyä Suomen kansalle ei viime vuosikymmenten ratkaisuista ole tullut. 

Venäjän sotilaallinen voitto on niin Afrikan maiden kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen demokraattisen kehityksen alkamisen edellytys. Presidentti Carter kutsuu Yhdysvaltoja oligarkiaksi eikä demokratiaksi. 

Vieläkö Suomella on historiansa valossa demokraattisen vaihtoehdon mahdollisuus vai onko jo mahdollisuuskin menetetty?

ONKO NORJASSA JÄLLEEN QUISLINGEJA?

Lauantai 11.2.2023 klo 16.31 - Pirkko Turpeinen-Saari

Äärioikeistolainen Vidkun Quisling toimi toisen maailmansodan aikana Norjan pääministerinä. Hänen hallituksensa toimi yhteistyössä natsi-Saksan kanssa ja sille alisteisena.

Norja taisteli Saksaa vastaan ainoastaan Narvikissa, minkä taistelun se hävisi ja apuun tulleet heikot britti- ja ranskalaisjoukot lähtivät pakoon.Saksa miehitti Norjan.

Sodan jälkeen Quisling joutui oikeuteen maanpetoksesta ja teloitettiin.

 

 

                                                    ***

Natsi-Saksa miehitti myös Tanskan, joka yritti alkuvaiheessa sotilaallista vastarintaa, mutta epäonnistui täysin. Maassa toimi vahva vastarintaliike, mutta myös suuri joukko kollaboraattoreita, yhteistyötä Saksan kanssa harrastaneita henkilöitä yhteiskunnan eri portailta.

Sodan jälkeen Tanskaan säädettiin, saksalaisten kanssa yhteistyötä tehneitä koskevat lait. Useita ihmisiä teloitettiin ja laki tällaisten henkilöiden etsimisestä lakkautettiin vasta 1990-luvulla.

 

                                                     ***

Suomessa marsalkka Mannerheim kutsui Saksan armeijan Suomeen syyskesällä 1940. Tämä tapahtui presidentin ja eduskunnan selän takana.  Suomen pohjoinen armeija alistettiin osaksi natsi-Saksan armeijaa. Saksan armeijan edustaja oli Mannerheimin pääesikunnassa koko sodan ajan.

Suomessa kollaboraattoreita ei teloitettu. Vastaavassa asemassa olevia upseereita saatettiin sotaoikeuteen esimerkiksi Romaniassa. Sen sijaan yhteistyötä Saksan kanssa vastustaneita kansalaisia teloitettiin ja vangittin. Viimeiset teloitukset tehtiin vain muutamia päiviä ennen sodan loppua. 

 

                                                        ***

Quislingin patsasta ei löydy Oslon paraatipaikalta.

Suomen marsalkka Mannerheimin patsaita on useissa kaupungeissa, vaikka hän henkilökohtaisesti suunnitteli, toteutti ja hallinnoi miehitettyyn Itä-Karjalan, Petroskoihin, rakennettuja keskitysleirejä. Leirit oli rakennettu venäjää puhuville Itä-Karjalaisille. Pelkästään v. 1942 elokuun aikana leirillä kuoli kaikkiaan 500 siviiliä, naista, vauvaa ja vanhusta.

 

                                                      ***

Viime päivinä Pulizer-palkittu toimittaja Seymor Hersh on yksityiskohtaisesti ja luotettaviin Yhdysvaltojen hallinnon sisäpiirin tietoihin perustuen kuvannut, miten venäläis- saksalainen kaasuputkisto Nordstream 1 ja 2 räjäytettiin. Räjähteet asetettiin putkistoihin odottamaan myöhemmin tapahtuvaa laukaisua NATOn Baltops harjoitusten aikana.

Syyskuussa Norjan laivaston lentokone pudotti räjäytykseen tarvittavan laukaisijan. Näin presidentti Bidenin aikaisemmat vakuutukset putkiston tekemisestä käyttökelvottomiksi toteutuivat.

 

                                                         ***

Norja on tapahtuman myötä vastuussa terroriteon suorittamisesta. Minkälainen hallitus tekee tällaista? Ei ainakaan kansainvälisiä lakeja ja YK:n peruskirjaa toteuttava.

Norja on alistanut osia maa-alueestaan Yhdysvaltojen armeijan hallintaan valtiollisella sopimuksella. Minkälaisia mielleyhtymiä Quislingiin tästä nousee?

 

                                                          ***

Yhdysvaltojen ulkoministeriö on Saksan liittopäivien pitkäaikaisen jäsenen Willy Wimmerin mukaan ilmoittanut v.2000 Bratislavan kokouksessaan luopuvansa noudattamasta kansainvälisiä lakeja, elleivät ne hyödytä Yhdysvaltoja. Wimmer oli kokouksessa läsnä.

Jugoslavian pommitukset olivat jo 1990-luvulla moninkertaisesti laittomia. Niitä on seurannut useita ”värivallankumouksia”, itsenäisten valtioiden pommituksia ja miljoonia ihmisuhreja. 

 

                                                           ***

Yhdysvaltojen teollisuusmiehet mm. Henry Ford rahoittivat Hitlerin Saksan aseistamista. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat kutsui maahansa tuhansia entisiä keskitysleirin vartijoita, tiedemiehiä ja natsi-Saksan palvelijoita. Se rahoitti Ukrainan natseja jo 1950-luvulla. Samoin tukea saivat Euroopan fasistiset hallinnot ja sotilasvallankaappaukset, joista viimeksi mainituista useat olivat Yhdysvaltojen aikaansaamia.

 

                                                            ***

Kuten Oliver Stonen viimeisessä dokumenttielokuvassa ”JFK revisited ”osoitetaan Yhdysvaltojen tiedustelupalvelut ja sotateollisuuden kannattajat murhauttivat rauhaa haluavan presidentti John F.Kennedyn. Todella kylmät väreet hiipivät selkäpiissä katsoessa elokuvaa, jonka autenttinen arkistomateriaali ja videokuvat ovat vakuuttavia.

 

                                                            ***

USA:n sotateollisen kompleksin tavoitteita noudattavat USA:n presidentit ovat jatkuvalla sotajalalla ja ryöstöaikeissa. Vuoden 2000 Bratislavan kokouksessa USA päätti myös laajentaa NATO:n vaikutuspiirin Baltiasta Ukrainan Odessaan ja lisäksi estävänsä Venäjän laivaston pääsyn Pietarista Itämerelle.

 

                                                             ***

Koska terroriteot ovat laittomia, Yhdysvaltojen liittolaisten on myös lakattava piittaamasta kansainvälisistä laeista. Britannian väitetään osallistuneen Krimin sillan räjäytykseen, mikä on terroria. Nyt kesällä 2022 Baltops-harjoitukseen osallistuneet NATO-maat ja kumppanit, Suomi mukaan luettuna, ovat osallistuneet Nordstream -terroriteon valmisteluun – Norja sen viimeistelyyn.

 

                                                              ***

Yhdysvaltojen suoritettua yhdessä eräiden EU-maiden kanssa väkivaltaisen vallankaappauksen Ukrainassa v. 2014 NATO-maat on sitoutettu Ukrainan sisällissotaan siitä lähtien. Saksa ja Ranska ovat osallistuneet petokseen Minskin rauhansuunnitelman suhteen. Kiovan hallitus on toiminut kuten Hitlerin Saksa: polttanut miljoonia kirjastojen kirjoja tehdäkseen tyhjäksi Ukrainan alueen ja Venäjän yhteisen historian ja nostaakseen ihailun kohteeksi toisen maailmansodan aikaiset natsi-sankarit. 

Kiovan hallitus on kieltänyt oppositio-puolueet, venäjänkieliset sanomalehdet ja TV-kanavat. Enemmistön kansasta äidinkielekseen kokema kieli on tullut kielletyksi samoin ortodoksinen kirkko. Tuhansia aukioiden ja katujen nimiä on muutettu, jotta uusi fasistinen todellisuus vakiintuisi.

 

                                                               ***

Euroopan unioni tukee tätä Ukrainan hallituksen toimintaa asettamalla Itä-Ukrainan väestöä puolustamaan tulleelle Venäjälle sanktioita, kieltämällä kaiken Venäjältä tulevan tiedonvälityksen sekä takavarikoimalla Venäjän valtion kansallisvarallisuutta, joka sijaitsee Euroopan Unioni-maiden pankeissa.

Tällaiselle konfiskoinnille ei ole mitään kansainvälisen lainsäädännön mukaista perustetta. Euroopan unionilla ei ole minkäänlaista oikeutta puuttua Venäjän rahavaroihin. Yksittäiset Euroopan unionin valtiot ovat asianosaisia, eikä niistä mikään ole ollut toistaiseksi aikeissa toimia Euroopan komission viitoittamalla tavalla.

 

                                                                ***

Fasistinen toiminta, rasismi ja laittomuus ovat levinneet Yhdysvalloista myös Euroopan unioniin. Sen päättämä tiedonvälityksen sensuuri on asettanut uuden rautaesiripun Venäjän ja Länsi-Euroopan välille.

Euroopan unionin toiminnalla sen enempää kuin kansallisvaltioiden, myös EU hun kuulumattomien valtioiden kohdalla terrorismi ei noudata kansainvälisiä lakeja. Siten Yhdysvaltojen ulkoministeriön Bratislavan päätös näyttää tulleen osaksi Euroopan unionin toimintaohjelmaa.

Siihen kuuluu myös NATO:n laajeneminen kuristusrenkaaksi Venäjän ympärille. Yhdysvallat on siirtynyt intiaanien, mustien, kommunistien ja rauhanaktivistien sorrosta Venäjän kansalaisten sortamiseen ovat he sitten mitä kansallisuutta tai uskontoa tahansa.

En voi uskoa, että Norjan kansa kannattaa natsismia ja terrorismia. Ei myöskään Suomen kansa. Siitä huolimatta olemme joutuneet luopumaan demokratiasta. Eduskunta ei enää toteuta kansan tahtoa. Presidentti ja ulkomainen armeija päättävät Suomenkin asioista, kuten kuningas ja armeija Norjan asioista. Tämä eliitti antaa Yhdysvalloille ja EU lle valtakirjan toimia Yhdysvaltojen sotateollisuuden arvojen mukaisesti.

 

                                                       ***

Venäjän tavoitteena on Ukrainan denatsifikaatio, demokratian ulottaminen kaikille sekä NATO:n ja myös sitä kautta Yhdysvaltojen sotilaallisen vaikutusvallan laajenemisen estäminen. Miten on Suomen ja Norjan laita? Kuinka historiallinen natsimielisyys ja -liittolaisuus on neutraloitavissa demokratiaksi, kansanvallaksi ja humanismiksi?

Kansainväliset lait ja YK:n peruskirja pyrkivät takaamaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen.

 

 

 

                                                                  

 

 

Suomi toistaa 1920-luvun natsismin nousun historiaansa.

Keskiviikko 12.1.2022 klo 13.41 - Pirkko Turpeinen-Saari

C.G.Mannerheim hävisi presidentinvaalit K.J. Ståhlbergille. Silti Suomen yhteiskunta kävi 1920-luvulla ja 1930-luvulla jatkettua sisällissotaa. Valkoinen osapuoli saksalaisarmeijoineen oli armahdettu sotarikoksistaan, demokratiaa tavoitellut työväestö virui vankileireillä.Mannerheim esiintyi voittajana.

Mannerheim ei kuitenkaan onnistunut saamaan itselleen suojeluskunnista omaa yksityisarmeijaa, mitä hän tavoitteli "suojeluskuntaselkkauksessa."

Mannerheim oli vuosien 1922-23 Kallion hallituksen oikeusministerin, äidin puolelta aatelissukua olevan Otto Åkessonin läheinen ystävä. Åkessonin käskystä etsivä keskuspoliisi pidätti 4.elokuuta 1923 Suomen Työväenpuolueen STP:n johtajat ja koko eduskuntaryhmän, kaikkiaan yli 200 ihmistä, epäiltynä valtiopetoksen valmistelusta. Etsivä keskuspoliisi takavarikoi STP:n arkistot ja sulki kirjapainot, jotka olivat tekemisissä puolueen kanssa. Teon yllättämä Kallion hallitus ei tiennyt asiasta ja vaati todisteita. Niitä ei löytynyt.

STP:n eduskuntaryhmä oli tullut valituksi vaaliliitosta, johon kuuluivat työväenpuolueen lisäksi Suomen Ammattijärjestö, sosialidemokraattinen nuorisoliitto ja sosialidemokraattinen naisliitto. Kansanedustajiksi valittiin 27 edustajaa, joista 6 oli naisia. Ryhmä edusti kommunisteja ja vasemmistososialidemokraatteja.

Lapuanliikkeen nousu, kommunistien toiminnan kieltävät kommunistilait ja vaalilistoilta lapualaisten mielivallalla poistetut edistykselliset ehdokkaat johti porvarillisten puolueiden voittoon eduskuntavaaleissa kahden kolmasosan enemmistöllä.

Mannerheim antoi 30.9.1930 julkilausuman:"Minä toivon, että jokainen, joka muistaa vuoden 1918, on antava tukensa näille epäitsekkäille isänmaallisille pyrinnöille, jotka Lapuanliikkeen vaikutuksesta ovat päässeet julkiseen elämäämme vaikuttamaan."

Tiivis yhteistyö sisällissodan voittajan, Saksan armeijan kanssa jatkui koko 1920-30 luvun. Sotilastiedusteluyhteistyö Neuvostoliittoa vastaan oli jatkuvaa. "Vapaussodan" voittoa juhlittiin Saksan sotilaspäällystön ja Suomen armeijan ja valtiojohdon kanssa vuosittain.

P.E.Svinhufvudin tultua presidentiksi v. 1931 hän kutsui Mannerheimin Puolustusneuvoston puheenjohtajaksi, mikä oli Lapuan -liikkeen vaatimus.

Neuvostoliiton puolelle tunkeutuneet heimosoturit olivat saaneet Mannerheimin tuen samoin tavoite Pietarin valtaamisesta ja Suur-Suomen perustamisesta pysyi Mannerheimin tavoitteena aina toisen maailmansodan loppuun saakka.

Tuo 1920- 30 luvun ahdistava tunnelma on täällä jälleen.

Suomi on rynnistänyt natsismin eturintamaan heti EU:hun liittymisen jälkeen.

Suomi on liittoutunut ensisijaisesti Yhdysvaltojen kanssa, maan joka otti vastaan Saksasta pakenevia natseja ja otti heitä runsaasti myös CIA:n palkkalistoille. Ilman Yhdysvaltojen runsasta apua ja fasistisen Espanjan tunnustamista, Espanjan fasistinen väkivalta vankileireineen ei olisi kestänyt 1970-luvulle saakka.

Vastalahjaksi Espanja tarjosi Yhdysvalloille mahdollisuuden pystyttää maahansa USA:n sotilastukikohtia.

Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö toimi jo 1990-luvulla Saksan liittokansleri Kohlin pyynnöstä EDU:n puheenjohtajana, EDU:n jonka päätehtävä on Sauli Niinistön mukaan kommunismin kitkeminen Euroopasta.

Nyt kommunismia ei enää kitketä suomalaisvoimin vain Suomesta, kuten 1920-30 luvuilla vaan nyt tavoitteena on koko Eurooppa.

Suomi lähti heti EU:n perustamisen jälkeen, vaikka Suomi ei vielä ollut jäsen, tukemaan sosialistisen Jugoslavian liittovaltion haltuunottoa.

Suomen valtamedia ja kansainväliset toimijat osallistuivat propagandaan, jolla Jugoslavian suurin kansanryhmä serbit julistettiin Hitlereiksi, heidän vastustettuaan liittovaltion hajottamista.

Yhdysvallat irtisanoi Jugoslavian valtion kaikki lainat yhdessä yössä, CIA aloitti eri kansanryhmien vastakkainasettelua vahvistavan propagandan - olivathan serbit viruneet toisen maailmansodan aikana fasistisen Kroatian keskitysleireissä yhdessä juutalaisten ja kommunistein kanssa. Syitä keskinäiseen epäluuloon olisi ollut ilman CIA:n vahvistavaa toimintaakin.

Euroopan unionin jäsenyys vahvisti Suomen mahdollisuuksia vahvistaa Yhdysvaltojen ja Saksan tavoitteita kääntää katse jälleen toisessa maailmansodassa voittamatta jäänyttä vihollista Venäjää vastaan.

Suomi auttoi kouriintuntuvasti Yhdysvaltojen halutessa valloittaa itselleen sillanpääasema Balkanilta. Presidentti Martti Ahtisaari johti prosessia, jossa Serbiaan YK:n päätöksellä 1244 ja historiallisestikin  kuuluva maakunta Kosovo päätettiin laittomalla päätöksellä itsenäistää.Alueelle jo 8 vuotta aikaisemmin perustettu Yhdysvaltojen laiton sotilastukikohta sai itsenäistymisestä ikäänkuin lailliselta vaikuttavan maaperän

Suomi on ryhtynyt yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa myös sotilaallisesti lähtemällä mukaan Afganistanin sotaan. Kommunismin kitkeminen Afganistanista oli tapahtunut Vietnamin ja Indonesian jälkeen ja ennen Jugoslaviaa vuoteen 1990 mennessä. Vasta Jugoslaviassa Suomi pääsi tosi toimiin.

Kuten Suvi Ahola kirjallisuusarviossaan Katri Valaa kuvaavan Minna Maijalan kirjan arviossaan  Helsingin Sanomissa 9.1.2022 toteaa, kulttuuri-ilmapiiri Suomessa oli 1930-luvulla ahdistava ja edistyksellisiä kirjailijoita estettiin saamasta teoksiaan julkisuuteen.

Presidentti Niinistön hanke "kommunismin kitkemisestä" Euroopasta on toteutunut myös Suomessa lähes täydellisesti. Suomen valtamedia, kirjankustannusala verovaroin kustannettua Yleisradiota myöten on täydellisesti CIA:n ja nyky-fasistien komennossa.

Suomi on liitetty, ilman eduskuntakäsittelyä, NATO:n isäntämaasopimukseen. Se merkitsee Yhdysvaltojen johtamille NATO-liittolaisille täydellistä pääsyä Suomen maaperälle, Suomen kustannuksella, myös ydinaseilla varustettuna.

Heti isäntämaasopimuksen solmimisen jälkeen v. 2014 Suomen turvallisuuskomitea, johon kuuluvat kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt (tasavallan presidentin kansliapäällikkö mukaanluettuna)keskitti tiedonvälituksen ja kustannustoiminnan valvonnan ja suunnittelun alaiselleen Mediapoolille.

Vuonna 2014 Yleisradion TV-ohjelmassa toimittaja Riku Rantala kehotti ulkoministeri Tuomiojan läsnäollessa katselijoita ilmoittamaan toimittajalle katsojien tiedossa olevat "trollit", Venäjään myönteisesti suhtautuvat henkilöt.

Samana vuonna valtioneuvoston tiedottaja ilmoitti eduskunnalle pitämässään seminaarissa tulleen välttämättömäksi lähettää 100 toimittajaa ja virkamiestä Yhdysvaltoihinopiskelemaan "oikeanlaista" tiedovälitystä.

Juha Sipilän kokoomus-, perussuomalaiset-, keskusta-hallitus lähetti nämä opetuslapset Harvardin yliopistoon.

Siten CIAn ei enää tarvinnut laatia uutisia, joita uutistenlukija, tietämättä niitä CIA:n laatimiksi, toisti kuten esimerkiksi Jugoslaviaa hajotettaessa tapahtui. Nyt uutistenlukija oli itse CIA:n tiedottaja.

Koska tämä "trollien" eli Venäjään myönteiseti suhtautuvien kansalaisten joukko on jotakin julkisuudesta poistettavaa kuonaa, koko valtamedia ja kulttuuriala on nyt puhdistettu heistä täysin.

Tiedotus Ukrainan väkivaltaisesta vallankaappauksesta toimii erinomaisena esimerkkinä.

Yhdysvaltojen suunnitteleman ja yhteistyössä usean EU-Nato-maan ja Ukrainan natsien  kanssa toteuttaman väkivaltaisen vallankaappauksen totuus on piilotettu.

Kaappauksen yksityiskohdat ovat tiedossa ja siitä on tieteellisiä tutkimuksia, joita myös Yhdysvaltojen entinen Moskovan suurlähettiläs Jack F.Matlock jr. on julkaisussaan referoinut.

Toisin sanoen niin yhdysvaltalaiset kuin suomalaiset ulkopolitiikan toimijat tietävät mitä on tapahtunut, mutta näyttelevät tietämätöntä.

Presidentti Obaman johdolla toteutettu kaappaus sai paimenekseen nykyisen presidentti Bidenin, joka on nähty useissa lyhytelokuvissa esiintymässä Ukrainan parlamentissa Radassa antamassa ohjeitaan. Vallankaappauksen jälkeisessä hallituksessa oli useita ulkomaalaisia ministereitä - valtiovarainministeri oli yhdysvaltalainen.

Vallankaappaushallitus julisti "terrorisminvastaisen sodan" itä-ukrainalaisille, jotka kannattivat demokraattisesti valittua presidentti Janukovichia, eivätkä halunneet alistua vallankaappaushallituksen ja natsien valtaan.

Suomen valtamedian ja virkamieskunnan saaman CIA-propagandakoulutuksen seurauksena emme saa enää totuuspohjaista tiedonvälitystä. Myöskään tieteellistä totuutta esittäviä kirjoja ei julkaista tai ne siivotaan kirjastoista kuten NATO-kriittinen presidentti Mauno Koiviston esipuheella varustettu teos Jarmo Laine:"Toisenlainen totuus Kosovosta", puhumattakaan omista teoksistani, "Lahtari, Punikki ja Teurastaja marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä tai "Lupa olla julma".

Nykyisellä tilanteella, kuten 1920 -30 luvuilla on vakava vaikutus myös vaaleihin. Valtamedian toteuttaessa CIA-vaikutteista uutisointia ja rahan vaikuttaessa vaalimainontaan, vaalien tulos noudattaa nykyisen tasavallan presidentin ja hänen puolisonsa tavoitteita. 

Viime presidentinvaaleissa ilmiö oli jo merkittävä. Valtamedia vaikeni isäntämaasopimuksesta, jonka tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli solmituttanut, eduskunnan ollessa kesälomalla, ilman eduskuntakäsittelyä.

Nykyinen epärehellinen uutisointi Venäjän tavoitteista turvallisuutensa takaamiseksi saa ulkopoliittisen johtomme tuen.

Yksikään ulkopoliittinen vaikuttajamme ei ole lausunut sanaakaan objektiivisuuden puutteesta, kansainvälisten lakien rikkomuksista, YK:n peruskirjan sysäämisestä syrjään, Yhdysvaltojen salaisista vankiloista, sen sotarikosten paljastajan Julian Assangen kidutuksesta, laittomista pommituksista, kaikesta siitä epäinhimillisestä, jonka hyväksymiseen maamme on sidottu ehtona NATO-yhteistyölle ja maapallon tuhoamiselle USA:n sotilaallisen toiminnan seurauksena.

Suomen ulkopoliittinen johto ja valtamedia syyttävät Venäjää aggressiivisuudesta. Kuitenkin viimeisten 20 vuoden aikana Yhdysvallat on pudottanut 337 000 pommia Afganistaniin, Syyriaan ja Irakiin - 46 iskua päivässä.

Venäjä ei ole tällaista tehnyt. Jopa 1970-luvun lopulla Neuvostoliitto tuli Afganistaniin maan hallituksen pyynnöstä. Samoin Venäjän sotilaallinen tuki Syyrialle tapahtuu kansainvälisten lakien mukaisesti Syyrian hallituksen pyynnöstä.

Suomen sisällissodan tuomiot kohdistettiin työläisiin. Syyttäjinä, todistajina ja tuomareina toimivat omistavaa luokkaa edustavat valkoiset.

Yhdysvaltojen sodissa Yhdysvallat ja NATO rahoittavat mahdolliset tuomioistuimet ja tuomarit ja syytettyinä ovat Yhdysvaltojen ja EU:n NATO-maiden uhrit. Yhdysvaltojen tai NATO:n upseerit eivät joudu sotarikoksistaan syytteeseen tai jos joskus harvoin joutuvat, eivät tule tuomituiksi.

Suur-Suomi ja Pietarin tuhoaminen olivat pienehköjä tavoitteita nykyisen ulkopoliittisen johtomme hankkeisiin verrattuna. Eläytyminen naapurimaamme Venäjän asemaan ja turvallisuuteen NATO-aseittemme uhrina ei yksinkertaisesti meitä kosketa.

Hitler lupasi tuhota Pietarin ja antaa sen sen jälkeen Mannerheimille. Mitäköhän Yhdysvallat on Niinistölle luvannut?

SUOMI JA TAPPAMISEN MEININKI

Keskiviikko 15.9.2021 klo 17.48 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kuinka monta afganistanilaista suomalaiset tappoivat 19 vuoden sotimisensa aikana?

Kuinka monta serbiä tapettiin suomalaisten mahdollistamien Jugoslavian pommitusten aikana?

Kuinka monta syyrialaislasta on kuollut Suomen tukemien jihadistien hyökkäyksissä. Entä kuinka monta syyrialaislasta on kärsinyt nälkää ja puutetta Suomen talouspakotteiden johdosta?

Väinö Linnan mukaan muuan tuntematon sotilas sanoi: ”Pitää olla tappamisen meininki”.

Suomen kansalta ei ole kysytty haluatteko osallistua tämän kurjuuden aiheuttamiseen.

Miksi Suomen eliitille tappaminen on ensisijainen vaihtoehto? Miksi he eivät perehdy eri kansojen historiaan, eri kansojen pyrkimyksiin ja niiden toteuttamismahdollisuuksiin?

Tappamisen ensisijaisuudella on pitkä varjo itsenäisen Suomen historiassa.

11.1.1918 eduskunnassa käsiteltiin armeijan perustamista. Työväestö Kullervo Mannerin johdolla pyrki saamaan eduskunnan päättämään koko kansan armeijasta porvarillisen ”lujan järjestysvallan” armeijan sijaan. Kansanarmeijan valvonta olisi kansanedustaja Airolan ehdotuksen mukaan tullut antaa komitealle, jossa olisi kolme sosialistia ja kolme porvaria. Aseellista voimaa saisi käyttää vain silloin kun komitean enemmistö antaisi sille suostumuksen.

Sosialidemokraatit yrittivät viimeiseen saakka estää suojeluskuntapohjaisen, puhtaasti porvarillisen armeijan muodostamisen.

Edustaja Vuoristo lausui: ”Me merkitsemme tämän johdosta että Suomen porvarillinen hallitus ja eduskuntaryhmät ensimmäisinä tekoina, kuten he sanovat, nuoressa tasavallassamme, ovat luoneet luokkasotajoukon, joka on tähdätty Suomen työväkeä vastaan.”

Porvarilliset piirit olivat jo kutsunut keisarillisen Saksan avukseen. Pääasiassa saksalaisten avulla he nujersivat työväenluokan vastarinnan ja tavoitteen demokraattisesta Suomesta.

Kenraali Mannerheim tavoitteli Pietarin valtaamista ja neuvostovallan kaatamista – tappamalla tietenkin. Heimosoturit tekivät hänen tuellaan sotaretkiä Karjalaan, jotka loppuivat Ståhlbergin tultua valituksi presidentiksi Mannerheimin sijaan.

Saksan keisarivallan kaaduttua kenraali Mannerheim jatkoi tiivistä yhteistyötä saksalaisten kanssa heti palattuaan Svinhufvudin kutsumana sotilaskomitean johtoon. Tilanne Suomessa vastasi jatkettua sisällissotaa. Uskonnolliset, aatteelliset, koulutukselliset ja sosiaaliset suhteet nojautuivat porvarillisten piirien valtaan. Jo 1934 Herman Göring puhui Mannerheimille tulevasta sodasta.

Vuodesta 1938 juutalaisvainot alkoivat toden teolla. Hetkeä myöhemmin fasistisessa Kroatiassa alkoivat serbien vainot. 

Göringin menettelytavat saattoivat toimia Mannerheimille mallina hänen perustaessaan keskitysleirejä venäläisille siviileille konfiskoiden heidän omaisuutensa. Samoin Mannerheim ryhtyi toimiin toisinajattelijoiden ja poliittisten vankien suhteen ennen sotia.

Mannerheimin päiväkäskyistä näemme, että hänen jo valtiohoitajakaudeltaan peräisin oleva halu tuhota Neuvostovaltio perustui venäläisten tappamiseen.

Toisen maailmansodan jälkeen Suomi saavutti rauhansopimusten perustella, ei siis omasta aloitteestaan, kaikille kansalaisille äänioikeuden.

Tappaminen loppui koko J.K.Paasikiven ja Urho Kekkosen presidenttikausiksi.

Urho Kekkonen ei pitänyt armeijasta eikä kirkosta, jotka olivat olleet valta-asemissa Suomessa sisällissodasta lähtien.

Suomen rauhanpolitiikka sai tuona aikana kansainvälistä tunnustusta.

Tappamisen ja sotimisen ihannointi ja osallistuminen sotien edellytysten luomiseen alkoi Suomen valmistautuessa EU-jäsenyyteen.

Bosnian sodassa ja Jugoslavian pommituksissa Suomi toimi Osama bin Ladenin, USAn ja USAn miehittämän Saksan apulaisena niin propagandassa kuin sodan edellytysten luomisessa.

Suomen hallitus oli Jugoslavian pommitusten kannalla. Mitä Suomen hallituksen jäsenet tiesivät Jugoslavian kansanryhmien historiasta, keskitysleireistä, serbien holokaustista tai kroaattien tässä sodassa suorittamasta serbien kansanmurhasta Operaatio Myrskystä.

Srebrenican ja Racakin ruumiskasojen lavastukset toimivat Suomen hallituksen ja median serbivastaisen propagandan aineksina. Suomi omaksui täysin USAn kroaatti- ja muslimidiasporan rahoittaman markkinointitoimisto Ruder-Finnin maailman tulkinnan tapahtumista.

Ukrainan kohdalla Suomi on omaksunut Hill&Knowlton markkinointitoimiston välittämän todellisuuskuvan. Virallinen Suomi kannattaa väkivaltaisen vallankaappauksen seurauksena synnytetyn natseihin tukeutuvan Ukrainan hallituksen toimia ”terrorismin vastaisessa sodassa”.

Suomi paheksuu Venäjää, joka takasi Krimin asukkaille vapauden valita mitä hallitusta se kannattaa sekä kenen johdolla he haluavat elää. Krimin asukkaat eivät kannattaneet USA/EU provosoimaa vallankaappausta vaan siirtyivät demokraattisesti osaksi Venäjää.Suomen kansan enemmistö kannattaa varmuudella kansainvälisten asioiden ratkaisemista neuvottelemalla eikä tappamalla ja sodan kaltaisilla talouspakotteilla.

Urho Kekkonen katsoi kokoomuspuolueen olevan vaaraksi Suomen kansainvälisille suhteille.

Nyt meillä on suurimpina puolueina kokoomus ja perussuomalaiset. Ne molemmat ovat puolueiden militaristisinta laitaa. Ne kannattavat sotilasliitto NATOa, jonka olemassaolon tarkoitus on tappaminen ja kansainvälisten tapahtumien tulkinta siten, että asioihin on puututtava sotilaallisesti.

Presidentti Tarja Halonen puolusti Jugoslavian pommituksia ja piti Suomen osallistumista Afganistanin sotaan hyvänä. Jugoslavian pommitukset ja Afganistanin sotaan lähtö tapahtuivat Paavo Lipposen monipuoluehallituksen aikana. Hallituksen jäsenenä oli myös Sauli Niinistö, joka käytti aikaansa myös omien sanojensa mukaan kommunismin kitkemiseen EDU:n puheenjohtajana, johon tehtävään hänet oli pyytänyt Jugoslavian hajottamisen aloittaja Helmut Kohl.

Viime päivinä olemme lukeneet, minkälaisten lavastusten pohjalta Yhdysvallat on lähtenyt tappamaan niiden maiden asukkaita, joiden maaperän rikkauksia se on havitellut. Suomi on ollut tässä tappamisessa osin suoranaisesti mukana, osin apurina taustalla.

Kansanedustajia ei ole näissä hankkeissa juurikaan vaivattu. Sadan vuoden takainen eduskunta oli monin verroin nykyistä tuntevampi ja inhimillisempi. Ståhlbergin valinta presidentiksi vuonna 1919 Mannerheimin sijaan lykkäsi Suomen tulevaa katastrofia hetkeksi. 

Nykyisin Mediapoolin ja NATOn hybridikeskuksen vaikutuksen alainen valtamedia valitsee kansanedustajat ja presidentit. Tappaminen asioihin perehtymisen ja neuvottelujen sijaan tullee jatkumaan.

 

 

Mannerheim ja Ahtisaari

Keskiviikko 29.4.2020 klo 12.08 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomat julkaisi 29.4.2020 Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevan artikkelin "Suomi tutki sotarikoksia heti jatkosodan jälkeen". Teksti antaa ymmärtää Suomen keskitysleireihin liittyvien rikosten tulleen tutkituiksi ja rikolliset tuomituiksi.

Nuorteva kirjoittaa:"Suomen tavoitteet Itä-Karjalassa oli jatkosodan alussa ankkuroitu Saksan elintilapolitiikkaan."

Artikkeli antaa ymmärtää, että asiat alueella olivat ikäänkuin järjestelelykysymyksiä tavoitteena saavuttaa rodullisesti ehjä "puskurivyöhyke".

Teksti on kaunisteleva. Sanaa Mannerheim ei siinä esiinny.

Saksan elintilapolitiikka nivoutui saumattomasti Suomen Suur-Suomi- politiikkaan ja suomalaiseen omaan fasistiseen kehitykseen 1930-luvulla. Eduskuntaryhmien pidätykset, järjestöjen lakkautukset, sanavapauden rajoitukset ja vallankaappausyritykset, joissa Mannerheim pysyi kulisseissa, tapahtuivat jo ennen vastaavia tapahtumia Saksassa.

Mannerheim oli jo sisällissodasta lähtien tukenut heimosotureiden tunkeutumista Neuvosto-Venäjälle. Hän vehkeili venäläisten valkokenraaleiden kanssa pyrkien valtaamaan Pietarin ja kaatamaan neuvosto-hallituksen.

Yhteistyö Saksan armeijan kanssa oli tiivistä. Armeijoiden ja laivastojen vierailut toinen toistensa luona olivat tiiviitä. Sisällissodan voittoa juhlittiin toveruuden hengessä.

Vaikka Mannerheim olisi toivonut pääsevänsä päämääräänsä valkoisten venäläisten kanssa, hän ei hylännyt toiseksi parasta vaihtoehtoa, Hitlerin Saksaa.

Vaikka Stalin pelasti Mannerheimin, tämä ei selvinnyt ilman rangaistusta. Syyllisyydentunnot keskitysleireistä tulivat Mannerheimin uniin ja hän pelkäsi tulevansa tapetuksi.

Ketä Suomen sotarikosten silittely palvelee?

Nyt Suomen ulko- ja puolustuspoliittinen johto on rakentanut suomalaisten selän takana 1930- lukua vastaavan armeijoiden liittolaissuhteen Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa – osin NATO:n puitteissa.

Suomalaisten johtajien toimintaa ei nyt kuten ei 1930-luvullakaan motivoi Suomen kansan etu.

Presidentti Ahtisaaren kaudella EU:hun liittynyt Suomi alkoi palvella Yhdysvaltojen ja Saksan laajentumispyrkimyksiä, mikä näyttäytyi ensimmäistä kertaa Jugoslavian hajottamissodissa. Elintilaa raivattiin niin ylikansallisen pääoman infrastruktuurihankkeille kuin USA:n sotilaalliselle vallalle Balkanilla.

Presidentti Ahtisaari palveli suoraan presidentti Clintonin tavoitteita mahdollistaen USA-johtoiset laittomat NATO-pommitukset sekä Kosovon alueen laittoman itsenäistämisen –alueen, joka YK:n päätöksen 1244 mukaan on edelleen Serbian maakunta.

Jugoslavian pommitukset muuttivat NATO:n puolustusliitosta hyökkäysliitoksi. 

Yhdysvallat julisti ulkoministeriönsä järjestämässä Bratislavan kokouksessa v. 2000, heti pommituksia seuraavana vuonna, että mikäli kansainväliset lait ovat esteenä Yhdysvaltojen ja sen NATO:n kanssa yhteistyössä tekemille toimille, lait syrjäytetään. Kokouksessa päätettiin myös NATO:n alueellisista hegemoniatavoitteista, Serbian eristämisestä Euroopasta, sekä Venäjän pääsyn estämisestä Itämerelle. Saksan pitkäaikainen liittopäivien edustaja Willy Wimmer oli kokouksessa paikalla ja on kirjoittanut kokouksen kulusta.

Suomea hivutettiin Ahtisaaren johdolla ja yllytyksestä aste asteelta yhä syvemmälle NATO:n rakenteisiin. Suomen media toteuttaa yksipuolisesti Yhdysvaltojen ja NATO:n hegemoniaan pyrkivää tiedottamista, joka muistuttaa Göbbelsin propagandaa, mutta läpitunkevammin. Nykymenetelmät syöksevät "oikean tiedon" kattavasti tajuntaamme.

Sotiin osallistumista kuvataan "rauhankumppanuutena". Syyrian hajottamiseen tähtäävää USA:ta palvelevien jihadistien koulutusta ja rahoitusta motivoidaan kauhutarinoilla Syyrian hallinnon toimista. Lojaliteetti Yhdysvalloille saa kruununsa Suomen armeijan korkeimman johdon saadessa koulutuksensa Yhdysvalloissa kuten 1910 -1930 luvuilla Saksassa.

Viime viikolla kuulimme Suomen armeijan harjoittelevan Saaristomerellä miinanraivausta yhdessä NATO:n kanssa. Kuuluuko siihen myös miinoittaminen? Viimeksi Suomi laski miinoja Suomenlahden poikki 1941 kesäkuussa jatkosotaa valmistellen. Niihin miinoihin törmäsi Tallinnasta Hitlerin joukkojen saartorengasta pakenevia eestiläisiä ja venäläisiä kaupungin asukkaita ja sotilaita. Noin 16 000 hukkui.

Tällaistäkö nyt harjoitellaan yhdessä saksalaisten ja ehkä yhdysvaltalaisten NATO-joukkojen kanssa? Olemmeko muuttuneet modernin natsitodellisuuden omaksuneeksi maaksi, joka on kulttuurisesti niin taantunut, että emme huomaa toistavamme historiaamme kieltäessämme sen?

Talvisota oli hirvittävä virhe

Sunnuntai 1.12.2019 klo 15.37 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen poliittinen eliitti velvoittaa suomalaiset, vuodesta toiseen, ihailemaan "Talvisodan yhteishenkeä", Suomen roolia uhrina ja sankarikuolemia.

Tosiasiassa talvisota oli koko 1930-luvun jatkuneen Mannerheimin ja natsi-Saksan eliitin yhteistyön tulos.

Päiväkäskyssään Mannerheim toteaa: "Tämä sota ei ole muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös..". Hän samaistuu pääomapiirien edustajiin ja sisällissodan valkoisiin.

Kesällä 1939 Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraali Halder vieraili Suomessa, vastaanotti Suomen valkoisen ruusun suurristin.

Ulko- ja virkaatekevä puolustusministeri Erkko lausui vieraan kunniaksi järjestetyillä päivällisillä: "Saksan kunniakkaan armeijan edustajana, armeijan, jonka erinomaisia ominaisuuksia ihailemme, lausun teidät , herra kenraali, sydämellisesti tervetulleeksi. Muistelemme niitä suuria palveluksia, joita Saksa meille vaikeimpina kohtalon hetkinämme teki. Näiden palvelusten merkitys on saanut parhaimman ilmauksensa siten, että suurin osa korkeimmista saapuvilla olevista upseereistamme on saanut sotilaallisen kasvatuksensa Saksan armeijassa."

Nämä "palveluksethan" olivat punakaartien murskaaminen ja Suomen miehitys, joka olisi jäänyt pysyväksi ellei Saksassa olisi tapahtunut vallankumousta ja keisarivalta päättynyt.

Kenraali Halder totesi vastauspuheessaan:"Suomen armeijaan meitä saksalaisia yhdistävät toveruuden ja perinteiden siteet. Tämän toveruuden syventäminen ja näiden perinteiden vaaliminen on näiden päivien oleellinen tehtävä, päivien, jorka saan viettää suomalaisten tovereiden seurassa".

Kesäkuun 30.päivänä Halder matkusti Karjalan kannakselle tarkastamaan linnoitutöitä ja seuraamaan tykistöammuntoja.

C.O. Frietch huomauttaa teoksessaan Suomen kohtalonvuodet: "Voi olla, etteivät venäläiset oikein käsittäneet senkaltaisia seikkoja kuin linnoitutöitä Karjalan kannaksella, ulkomaalaisten upseerien vierailuja Leningradin melkein mielenosoituksellisessa läheisyydessä, taisteluharjoituksia jne., täysipainoisiksi ilmauksiksi Suomen rauhantahdosta".

Suomen hallitus ilmoitti myös kieltäytyvänsä yhteistyöstä maiden kanssa, jotka pyrkivät estämään Saksan hyökkäystä ja tulevansa kohtelemaan hyökkääjinä jokaista valtiota, joka pyrkisi antamaan apua Saksan hyökkäyksen torjumisessa.

Talvisodan alkua siivitti 18.10. 1939 Tukholmassa pidetty Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtionpäämiesten ja ulkoministerien yhteinen kokous. Hitleriltä oli tullut viesti, jonka mukaan Saksa ei estäisi Ruotsia antamasta Suomelle apua tulevassa sodassa.

Brittiläinen Daily Mail ilmoitti 17.10.1939 uskovansa Suomen pitävän hyvin puolensa.

Fasistisen Italian ulkoministeri vastaanotti Suomen ministerin joulukuun 8. päivänä 1939 sodan kestettyä runsaan viikon."Ministeri kiittää minua maalleen annetusta moraalisesta avusta sekä pyytää aseita ja mahdollisia spesialisteja. Muutamia lentokoneita on jo lähetettykin." Ministeri toteaa Saksan itsekin toimittaneen aseita Suomelle, luovuttaen tälle määrättyjä varastoja, varsinkin puolalaista sotasalista."

Tammikuun alussa Ciano kirjoittaa päiväkirjaansa vapaaehtoisten taistelulentäjien ja tykistömiesten lähettämisestä".

Tuntuu ymmärrettävältä tosiasioiden valossa, että Suomen kansaa petettiin niin talvisodassa kuin jatkosodassa.

Molemmat sodat palvelivat Saksan hyökkäystarpeita Neuvostoliittoon sekä Suomen johtajien liittolaisuutta Hitlerin ja fasistisen Italian kanssa. Uhreina olivat samat työläisryhmät, jotka olivat myös sisällissodan uhreja. Joinakin päivinä niin talvisodassa kuin jatkosodassa kuolleita oli 1000.

Historia toistaa itseään.

Kuinka moni suomalainen upseeri on saanut koulutuksensa Yhdysvalloissa? Kuinka massiivinen Yhdysvaltojen määräysvalta on Suomessa? Kuinka autuaasti presidenttimme hymyilee tavatessaan Yhdysvaltojen presidentin? Kuinka ulkopoliittinen johtomme on ilman eduskunnan käsittelyä solminut isäntämaasopimuksen Yhdysvaltojen johtaman NATO:n kanssa? Kuinka moni asejärjestelmämme toimii vain Yhdysvaltojen napinpainalluksella.

Sisällissodasta oli sovittu Saksan kanssa jo ennen sodan alkua. Talvisodasta samoin. Jugoslavian hajottamissodissa Suomi palveli Saksaa ja Yhdysvaltoja, mahdollistaen pommitusten aloittamisen.

Mihin seuraavaksi joudumme nykyisenkaltaisen poliittisen johdon alaisuudessa? Rauhan, totuuden ja yhteistyöntahto on täysin piilossa. Jäljet peloittavat.

Stalin ja Mannerheim

Sunnuntai 22.9.2019 klo 15.18 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ulkopoliittisen johdon tuella ja eräänä valtiollisen sensuurin, Mediapoolin ykkösedustajana, Helsingin Sanomat on sitoutunut tutkimaan Stalinin rikoksia suomalaisia kohtaan.

Helsingin Sanomien tämän sunnuntain 22.9.2019 numerossa ensiaukeaman yläkulmassa otsikoidaan "Stalin teloitutti Raija-Liisan isän". Seuraavan aukeaman oikessa yläkulmassa vuorostaan Saska Saarikosken antisemitismin nousua Euroopassa koskeva juttu otsikoidaan "Mannerheim kunnioitti juutalaisia sankareita".

Tapaus, johon tekstissä viitataan, koskee Mannerheimin tervehdyskäyntiä sodan jälkeen, siis katumusharjoituksena, juutalaisten sotilaiden muistojumalanpalveluksessa juutalaisessa seurakunnassa.

Hänen kunnioituksensa ei koskenut neuvostoliittolaisia vangiksi otettuja juutalaisia sotilaita. Hän luovutti nämä vangit välittömästi saksalaisille, tietäen että heidät heti teloitettaisiin.

Hänen empatiansa ei ulottunut Suomenlahden eteläpuolelle, jossa eestiläiset tappoivat kaikki maansa juutalaiset ja julistivat uljaasti Viron juutalaisista vapaaksi.

Esimerkkinä Stalinin uhreista Helsingin Sanomat esittelee Yrjö Mäkelän tyttären tarinan. 

Toimittaja Tommi Nieminen ja Heidi Piiroinen kuvailevat:"Mutta tyhjentävää valtiollista tutkimusta Suomi ei ole tehnyt. Jos sellaiseen ryhdyttäisiin, sen voisi ajatella myös ulkopoliittisena viestinä siitä, että Suomi on kaikissa tilanteissa historiallisen totuuden puolella."

Heidän mukaansa Raija-Liisa Mäkelä on hyvin skeptinen sen suhteen, suostuisiko Putinin Venäjä tekemään todellista yhteistyötä Suomen kanssa suurselvityksen tekemisessä."Se on mahdollista aikaisintaan sitten, kun viimeisetkin silminnäkijät ovat poistuneet. Silloin ei ole enää suoraa syyllisyyden taakkaa,"Mäkelä arvelee.

Onko niin, että Suomen eliitin ja valtiollisen sensuurin on mahdotonta asettua itse tutkittavaksi. Valtakunnallinen päälehti ei pysty myöntämään  suomalaisten omia vääriä ratkaisuja ja epäinhimillisyyttä.

Ihailtu Mannerheim perusti ja  valvoi tarkasti yli 20 000 venäläisen siviilin kokoamista keskitysleireille, heidän omaisuutensa ryöstön ja osin kuljettamisen Suomeen ja osin lahjoittamisen karjalaa puhuvalle väestölle. Pelkästään heinäkuun 1942 aikana 500 henkilöä kuoli noilla leireillä. Koko Itä-Karjalan miehitetyllä alueella vallitsi kenttäoikeus.

Minkälainen ulkopoliittinen viesti olisi se, että suomalaiset ehdottaisivat kahta tutkimusta samanaikaiseti ja rinnakain. Toinen koskisi Stalinin vainoissa kuolleita suomalaisia ja toinen Mannerheimin keskitysleireille koottuja ja kuolleita venäläisiä.

Vai käykö niin kuin Raija-Liisa Mäkelä toteaa Putinin Venäjän mahdollisesta halukkuudesta tukea suomalaisten kohtaloa tukevaa tutkimusta, että Suomen ulkopoliittinen johto ei voi tukea Mannerheimin keskitysleirien tutkimusta niin kauan kuin suomalaisten leireillä lapsena kärsineitä ja omaisensa menettäneitä henkilöitä on hengissä?

Suomalaiset eivät voi koskaan aikuistua jos emme kohtaa historiaamme sellaisena kuin se on. Loputtomiin emme voi näytellä uhria ja kieltää natsiliittolaisuuttamme ja haluamme siirtyä osaksi mahtavaa Saksan valtakuntaa niin 1918 kun 1941.

Neuvostoliiton voitto sodassa teki mahdolliseksi ensimmäiset demokraattiset vaalit Suomessa. Ellemme myönnä realiteetteja, kuten näyttää, lyömme todella taas päämme Karjalan mäntyyn.

Milloin Suomen eliitti kasvaa aikuiseksi

Maanantai 2.9.2019 klo 11.46 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen poliittinen ja taloudellinen eliitti hakee toistuvasti oikeutusta omalle harhaiselle historiakäsitykselleen. Tuo harha tekee mahdolliseksi vian näkemisen vain muissa, ei koskaan itsessään.

Toimittaja Unto Hämäläinen on pitkässä esseessään Helsingin Sanomissa toivonut Suomen poliittisen johdon vaativan/toivovan Stalinin "suomalaisten uhrien" kartoittamista. Lehti toteaa heti seuraavana päivän presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Antti Rinteen puoltavan tuollaista hanketta.

Väen vängälläkään ei Hämäläinen eikä kukaan muukaan eliitin suosiossa oleva toimittaja tai tutkija ole toivonut tehtäväksi selvitystä marsalkka Mannerheimin vuosina 1941 -44 hallinnoimasta Itä-Karjalasta.  Siellä vallitsi koko alueella kenttäoikeus ja venäjää puhuvat vanhukset, naiset ja jopa vastasyntyneetkin raahattiin karjavaunuissa keskitysleireille.

Suomalaisia Stalinin uhreja arvioidaan olleen noin 20 000. Mannerheim kokosi keskitysleireilleen 23 984 henkilöä. Kesällä 1942 500 ihmistä kuoli kuukaudessa nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin. Leipää aidan ali hakemaan juoksevia lapsia saatettiin ampua.

Mannerheim antoi käskyn keskitysleirien perustamisesta Saksan malliin heinäkuussa 1941 jo ennen kuin suomalaiset miehitysjoukot olivat lähteneet liikkeelle. Hän tiesi hyvin Hitlerin rasistiselle pohjalle perustetuista keskitysleireistä. 

Normaaliajattelussa keskitysleirien perustamista pidettäisiin sotarikoksena. Suomalainen eliitti kunnioittaa hankkeen aloittajaa ja ylläpitäjää ratsastajapatsaalla.

1930-luvulla Suomessa vallitsi suur-Suomi-ajattelu. Mannerheim julisti heinäkuussa 1941 päiväkäskyissään no:3 kuinka "etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat". "Kaksikymmentä vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymystä"..

Mannerheim yllytti ja mahdollisti suomalaisten asejoukkojen hyökkäykset Neuvosto-Venäjälle vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eikä koskaan luopunut ajatuksesta tuhota Pietari ja saada aikaan neuvostovallan kaatuminen.

Stalin on saattanut kokea suomalaisen Neuvostoliiton puoleisen Karjalan olleen Suur-Suomi-hankkeen Venäjän puoleinen osa.

Eliitin historiankäsityksessä on toinenkin mantra. Suomi ei joutunut koskaan miehitetyksi.

Saksan miehitystä ei lasketa- tietenkään. Sisällissodan aikana Suomi siirtyi Saksan täydelliseen hallintaan ja kutsui saksalaisen prinssin Suomen kuninkaaksi. Suomen eliitti piti Saksan alamaisuutta parempana kuin työväenjohtoista itsenäistä Suomea.

Toisen kerran Suomi oli Saksan miehittämä 1941 -45. Suomi oli tulossa osaksi Saksaa. Ensin yhdesssä Saksan kanssa saataisiin aikaan Suur-Suomi, Pietari tuhottaisiin maan tasalle ja sitten se annettaisiin Suomelle. Suomen armeija oli täysin riippuvainen Saksasta ja Pohjoisen armeijakunnan päällikkö oli saksalainen.

Jos toinen maailmansota olisi päättynyt toisin, Suomi olisi osa Saksan valtakuntaa. Neuvostoliiton velvoittamana Mannerheim joutui ajamaan saksalaiset maasta. Neuvostoliitto auttoi sodan avulla palauttamaan eliitin taas maan pinnalle ja palauttamaan Suomen itsenäisyyden aivan kuten hetkeksi vuonna 1917 Leninin antaessa Suomelle itsenäisyyden. Sen eliitti haaskasi muutamassa kuukaudessa takaisin Saksan alamaisuuteen.

EU:ssa saamme jatkaa tätä eliitin tukemaa alamaisuutta. Osallistumme kaikkiin konnuuksiin, joissa Saksa on mukana. USA:n sotilaallinen läsnäolo ja vaikutusvalta Saksassa vaikeuttaa sen arviointia palveleeko Suomi enemmän USA:ta vai Saksaa. Ehkä paras vastaus on: molempia. Itsenäisiä emme ole.

Suomen kansaa petetään jälleen

Perjantai 18.1.2019 klo 15.36 - Pirkko Turpeinen-Saari

Katsoimme eilen NETFLIX:iltä tositapahtumiin perustuvan hollantilaisen elokuvan Vastarintaliikkeen pankkiiri. Se kuvaa natsi-Saksan miehityksen aikana pienen joukon suorittamaa taitavaa, monimutkaista  rahankeruuta vastarintaliikkeen hyväksi. Moni joukosta joutuu kidutetuksi ja tapetuksi.

Suomalaisesta elokuvatuotannosta ei juuri löydy natsi-Saksaa vastaan toimineista ja teloitetuista tehtyjä sankariteoksia. Sen sijaan natsi-Saksan liittolaisuus on nostettu sankaruudeksi.

Suomalaisille on aina valehdeltu siitä, mihin kansaamme ollaan viemässä.

Sisällissodan valkoiseen johtoon valittu Mannerheim lähti röyhkeästi riisumaan venäläisiä aseista Svinhufvudin päinvastaisesta sähkeestä huolimatta. Sen lisäksi venäläiset olivat ilmoittaneet ja sopineet kaikkien sotilaiden lähtevän Suomesta jäiden lähtiessä.

Mannerheim valehteli suomalaisten taistelevan venäläisiä vastaan, kun taas venäläisille hän julisti, että näin ei ole asianlaita. Mannerheimin tavoitteena oli suur-Suomi ja bolsevikkien vallan kaataminen. Presidentiksi tullut Ståhlberg esti hänen heimosoturi hankkeensa jatkumisen.

 Mannerheim oli saanut tiedon Hitlerin tuesta siihen, että ruotsalaiset voivat osallistua talvisotaan. Pohjoismaiden päämiehet taputtivat suomalaisia selkään todeten suomalaisten kyllä menestyvän sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomen kansa ei tiennyt kuinka pitkään talvisotaa oli suunniteltu eikä sitä, että natsi- Saksa ja fasistinen Italia antoivat materiaalista tukea. Kansa kohtasi sodan yllätettynä.

Omapäinen Mannerheim, tuntien natsi-Saksan keskitysleirit ja toimintatavat, kutsui natsi-Saksan joukot Suomeen presidentin, pääministerin, eduskunnan ja kansan selän takana. Kansalaiset pääsivät perille saksalaisten tulosta kun Pohjois-Suomessa omin silmin nähtiin joukkojen marssivan kaduilla. Mannerheim oli suunnitellut omat rasistiset leirinsä hyvissä ajoin ennen jatkosodan alkua.

Tosiasioista tietämättömät suomalaiset antoivat jälleen henkensä olettaen, että se tapahtuu isänmaan puolesta.

Kaikkien Suomen sotien taustalla olleet laskelmoivat pääomapiirit aloittivat Mannerheimin sankarimyytin rakentamisen samaan aikaan kun Norjassa saksalaisten kanssa yhteistyössä toiminut pääministeri Quisling teloitettiin. Mannerheimin sankarimyytti vahvistui hänen itse ja omien avustajiensa kanssa kirjoittamien muistelmien ja massiivisen ratsastajapatsashankkeen myötä.

Hollannissa oli myös fasistien yhteistyökumppaneita, mutta he saivat rangaistuksensa ja elokuvan esittelemä saksalaisten teloittama vastarintajoukon johtaja on saanut muistomerkin.

Presidentti Kekkosella oli täysi työ pitää militarismia ja pääomanvaltaa kansanvallan sijaan ihailevat poliittiset voimat poissa vallasta.

Neuvostoliiton tultua hajotetuksi ja Suomen liityttyä kapitalismin tärkeimpään linnakkeeseen EU:hun, nuo salaisesti natsi-Saksaa ihailevat voimat ovat nousseet jälleen. Yhdysvallat ja EU ovat sotilaallista ja taloudellista valtaa hamutessaan turvautuneet juuri natseihin (Kroatia ja Ukraina esimerkkeinä) mutta myös kalifaattia rakentaviin jihdisteihin. (Bosnia, Syyria)

Suomessa on merkittävästi poliittisia toimijoita, jotka ovat valmiita petoksiin ja valheisiin osoittaakseen tukensa Yhdysvalloille ja entisille siirtomaaisännille Ranskalle, Iso-Britannialle ja Saksalle.

Suomalainen joukkotiedotus tukee tällaista tiedotusta, jota kuten edellisessä blogissani totesin, presidentti Koivisto kuvasi taitavaksi NATO-propagandaksi.

Suomen kansa ja eduskunta yllätettiin jälleen, kuten sisällissodan alkaessa, talvisodan alkaessa, kuten saksalaisten sotilaiden vyöryessä maahan, kun he syyskuussa 2014  saivat lukea lehdestä presidentti Niinistön liittäneen Suomen NATO:n isäntämaasopimkseen.

Sen mukaisesti Yhdysvaltojen johtamat NATO-joukot saavat tuoda aseitaan maahamme ja käyttää maankamaraa, ilmatilaa, vesistöjä, satamia ja lentokenttiä tarpeidensa mukaan. Ydinaseiden suhteen sopimuksessa ei ole mitään kieltoja.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä tasavallan presidentti Niinistön kanssa johtaa 1%:n puoluekannatusta omaavat ulko- ja puolustusministeri sekä keskustalainen insinööri, joka ei ole käyttänyt pääministerinä yhtään merkittävää ulkopoliittista puheenvuoroa, liekö kiinnostunutkaan ulkopolitiikasta.

1%:n puolustusministeri on tehnyt kahdenkeskisiä puolustussopimuksia ilman sen kummempia  julkisia tai eduskunta-keskusteluja Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Saksan kanssa.

Ilmeisesti näiden kahdenkeskisten sopimusten perusteella Yhdysvaltojen suurlähetystö on keväällä 2018 rakennuttanut Malmin lentokentän viereen Takojankatu 10:een massiivisen aidatun, vartioidun rakennuksen, jossa on 13 suurta oviaukkoa suuria kuljetuksia varten.

Wikileaksin tietojen mukaan Suomeen on lähetetty kontteja Yhdysvaltojen Irakin suurlähetystön jättimäisestä tukikohdasta Bagdadista.

Olettaako Yhdysvallat, että Suomi tulevien vaalien jälkeen on valmis liittymään NATO:on tai muulla tavoin vahvistamaan Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa Suomessa. Suomen eduskunnan on tiedettävä mitä Yhdysvallat tuo Bagdadista Suomeen.

Asetetaanko Suomen kansa, nyt toistamiseen presidentti Niinistön aloitteesta, tapahtuneiden tosiasioiden eteen kuten niin usein ennenkin.

Liittolaisuuden tiivistäminen NATO:n kanssa lisää Suomen ja Venäjän kansojen turvattomuutta.

Tulevat vaalit ovat NATO-vaalit. Seksuaalirikoskohun ei saa antaa peittää alleen tätä turvallisuuteen keskeisimmin liittyvää asiaa.

Suomen liittoutumattomuus tulee kirjata tulevaan hallitusohjelmaan. Vain siten suomalaisten turvallisuus voidaan taata.

Rauha ja totuus ovat Suomessa muuttuneet kirosanoiksi

Sunnuntai 10.9.2017 klo 12.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Rauha on Suomen mediassa muuttunut kirosanaksi. Jo yli kymmenen vuotta sitten kaikki pääpäivälehtien päätoimittajat ilmoittautuivat NATOn kannattajiksi. Kokoomuksen valta-asema Suomen mediassa Yle muaanluettuna on johtanut militarismin voimistumiseen, isäntämaasopimuksen merkityksen vähättelyyn ja russofobian lisääntymiseen käytännössä kaikissa tiedostusvälineissä.

Viime päivien keskustelunaiheisiin ovat kuuluneet Mannerheimin ideologia ja Ahvenanmaalla järjestetty ruotsalaisten ja venäläisten sodanvastustajien rauhanleiri.

Ruotsalaisen toimittajan väite Mannerheimista pikku-Hitlerinä on saanut julkisuudessa valikoidusti käytettyjen historioitsijoiden tuomion. Militarismin vallassa oleva media on tottunut käyttämään vain omaa ideologiaansa tukevia historioitsijoita.

Hänen tulkintansa on samansuuntainen kuin minun esittämäni, tutkimuslähteisiin perustuva käsitykseni teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja;marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Helsingin kirjamessujen johto ilmoitti kustantajalleni, että teostani ei saa esitellä kirjamessuilla.

Vastaperustetun kansainvälisen hybridikeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith onkin vaatinut nykyistä historiakäsitystäme sekä sisällissodasta että toisesta maailmansodasta sementoitaviksi siten, että jos jonkin ulkovallan edustaja (nyt siis ruotsalainen toimittaja) esittää siitä poikkeavia käsityksiä, sitä on kutsuttava hybridisodaksi.

Oliko Manneheim natsi tai fasisti? Siinäpä pulma.

Mannerheimin elinikäinen tavoite oli "juutalaisbolsevismin ja kommunismin" kitkeminen juurineen, Leningradin ja Itä-Karjalan valloittaminen ja valkoisen vallan palauttaminen Venäjälle.

Hänen sankarimuistelmansa ja kiilotetun kuvan kirjoitti CIA:n palveluksessa työskennellyt ja Ranskan tiedustelua palvellut Aladar Paasonen. Kun suurin osa raakuuksista, ihmisoikeusloukkauksista ja sotarikoksista kertovasta materiaalista Mannerheimin toimesta tuhottiin, jäljelle jäi työläs tehtävä paljastaa totuus valheiden seasta.

Juhani Suomi on kuvannut erinomaisessa kirjassaan Mannerheim viimeinen kortti kuinka Mannerheimin tehtäväksi jäi taluttaa Suomen kansa takaisin rauhan polulle siltä valloitushaluiselta tieltä jonne Mannerheim itse oli sen johtanut.

Mannerheimin tavoitteet eivät palvelleet Suomen kansaa vaan hän käytti suomalaisia sotilaita palvelemaan omia tarkoitusperiään, joihin ei demokratia eikä rauha ollut koskaan kuulunut.

Sisällissodan raakuudet ja epäinhimilliset tavoitteet näkyvät kaikissa Mannerheimin päiväkäskyissä. Sisällisodan jälkeen heimosotureiden sotaretket Itä-Karjalaan ja raakuudet siellä saivat Mannerheimin tuen.

Oikeusoppineen presidentti Såhlbergin mukaan Mannerheim pyrki pystyttämään suojeluskunnista oman yksityisen armeijansa, jonka toimen Ståhlberg esti.

Fasismin nostaessa päätään Mannerheim toimi taustalla kun sosialistisen työväenpuolueen kansanedustajat pidätettiin vaikka Ståhlbergin mukaan mitään perustetta pidätyksille ei löytynyt. Ståhlberg ei hyväksynyt uutta "tynkäeduskuntaa" vaan määräsi uudet vaalit.

1930-luvulla Lapuan liikkeen äärioikeistolaiset johtomiehet valmistautuivat Mannerheimin nostamiseen diktaattoriksi hänen suopealla lapualaismyönteisellä myötävaikutuksellaan. 

Vuosikymmenen puolivälistä lähtien Mannerheim tiivisti suhteitaan saksalaisiin ja tiesi keskitysleirien perustamisesta. Saksalaisjohtajat vierailivat luontevasti kesäisessä Suomessa 1930-luvulla.

Talvisotaan Mannerheim valmistautui huolella. Kesällä 1939 niin Saksan asevoimien ylipäällikkö Halder kuin Ison-Britannian asevoimien päällikkö Kirke vierailivat Suomessa ja seurasivat sotaharjoituksia Karjalassa. Akateeminen Karjala-seura uhosi syyskuussa "Nyt on aika iskeä". Pohjolan päämiehet pitivät yhteisen kokouksen juuri sodan alla ja päättelivät Suomen kyllä selviävän. Hitler oli luvannut, että Ruotsi saa auttaa Suomea tulevassa sodassa.

Talvisodan häviön jälkeen, kesällä1940, Mannerheim kutsui Saksan armeijan Suomeen presidentin selän takana. Eduskunta kuuli asiasta vasta kun sotajoukot olivat jo Lapissa. Suomen pohjoinen armeijakunta taisteli Saksan sodanjohdon alaisuudessa, ei Mannerheimin. Hitler oli tiedustellut Mannerheimilta, missä itärajan tulisi kulkea. Mannerheim oli asettanut vaihtoehtoja riippuen siitä tulisiko Leningrad tuhotuksi. Raja olisi häne mukaansa voinut olla Äänisessä. Hitler lupasi tuhota Leningradin ja antaa sen sitten Suomelle.

Hyvissä ajoin ennen kesän 1941 liikekannallepanoa Manneheim laaditutti suunnitelman Itä-Karjalan venäjää puhuvan siviiliväestön siirtämisestä keskitysleireihin. Yli 20 000 naista, vanhusta ja lasta lukittiin ala-arvoisiin oloihin, joissa esim heinäkuussa 1942 yli viisisataa henkeä kuoli kuukauden aikana nälkään, sairauksiin ja pahoinpitelyihin.

Onko henkilö, joka rasistisin perustein johtaa maan sotiin, perustaa keskitysleirejä ja estää alkeellisen inhimillisyyden sotavankien kohtelussa sankari vai natsi ja sotarikollinen?

Suomen lapset opetetaan koulussa ja median sotapropagandassa pitämään Mannerheimia sankarina. Helsingin kaupunki nimesi pääkatunsa Mannerheimintieksi samaan aikaan vuonna 1942 kun sadat uhrit kuolivat Suomen keskitysleireillä ja vankileireillä, joissa pidettiin myös suomalaisia toisinajattelijoita ja natsismin vastustajia. Ratsastajapatsas pystytettiin Mannerheimin kuoleman jälkeen vahvistamaan Mannerheim-myytillä ylläpidettyä sotapropagandaa.

Tämän päivän militarismi tarvitsee sotapropagandaa. Saimme seurata hiljattan Yle:llä 5 tunnin ajan Jörn Donnerin ohjaamaa Mannerheimin sankari-myyttiä tukevaa propaganda-elokuvaa. Iltapäivälehdet julkaisevat sotapropagandan suoria toisintoja. Päivälehdet julkaisevat sydäntäsärkeviä kuvia kesän 1941 pommitusten tuhoista Helsingissä kertomatta sitä, että jo hyvissä ajoin ennen sitä Suomen lentokentiltä oli hyökätty pommittamaan Neuvostoliiton kaupunkeja.

Rauhanliike oli voimissaan vielä ennen kuin Suomi liittyi EU:hun. Sen jälkeen Suomi on nopeasti uinut jälleen Saksan vanaveteen. Kokonaisuuteen on kuulunut USA:n ja Saksan yhteistyössä suorittamat Jugoslavian hajottaminen ja Ukrainan vallankaappaus, joiden Suomen poliittisen johdon mielestä on tulkittava edistäneen demokratiaa ja rauhaa. 

Psykiatrina suurimmaksi huolekseni jäävät lapset ja nuoret, joiden mieli pyritään muokkaamaan niin, että totuudesta tulee valhe. Rauha opetetaan vaaralliseksi ja turvattomuutta aiheuttavaksi. Sota, liittoutuminen ja asehankintojen pohtiminen on opittava pitämään asiallisena ja toivottavana.Rauhanpalkinnon saavat maat ja presidentit, jotka ovat viime aikoina tehokkaimmin pommittaneet. (EUlle rauhanpalkinto Jugoslavian pommitusten jälkeen. Obamalle, tietämättä siitä, että hän tulee laajentamaan USA:n sotia ja lennokkimurhia)

Presidentti Urho Kekkonen varoitti kokoomuksesta ja militarismista. Tällä hetkellä presidenttiehdokkaaksi pyrkivistä vain Paavo Väyrynen edustaa pitkään Suomessa vallinnutta rauhantahtoista linjaa. Vaihtoehtoista rauhaa ja demokratiaa arvostavaa valtamediaa edustavaa julkaisua ei enää ole. Yle, jonka pitäisi palvella Suomen kansan tarpeita, edustaa eliittiä ja militarismia. Ei ihme, että kansalaiset eivät äänestä. Vain Yle:n militarismin omaksuneet löytävät oman suosikkipuolueensa.

Sotarikollinen sankarina - Suomen kansan historian raskas taakka

Perjantai 2.6.2017 klo 18.24 - Pirkko Turpeinen-Saari

Olen tutkinut luovaa vuorovaikutusta koko elämäni ja kirjoittanut aiheesta kirjoja. Inhimillinen kasvu ja yhteisö sekä Ahdingossa luova lapsi ja nuori; tienviittoja kasvuun ovat tärkeimmät.

Jotta ihminen voi tuntea, minkälaisessa yhteiskunnassa hän elää hänen tulee tuntea itsensä. Kyky eläytyä toisten tilanteeseen paljastaa olosuhteet, joiden seurauksena omat ja tuon kanssaihmisen mahdollisuudet elää ja selvitä paljastuvat. Mahdollisuus vaikuttaa omiin olosuhteisiin ja oikeudenmukaisuuden tunnistaminen asuinyhteisössä, valtiossa ja maailmassa vaikuttavat yksilön yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen todellisuudentajuun.

Valitettavan usein, jo varhaislapsuudesta lähtien lapselle opetetaan mitä hänen tulee ajatella, sen sijaan, että hän voisi eläytymällä itse arvoida miltä asiat tuntuvat. Lapsi opii tottelemaan, jotta aikuiset osoittaisivat hyväksyvänsä lapsen, joka on täysin heistä riippuvainen.

Suomen sisällissota vuonna 1918, jossa nälän ja epäoikeudenmukaisen kohtelun alainen työväki joutui taistelemaan oikeuksistaan, jakoi kansan. Sodassa suojeluskunnista muodostettu porvarillisen hallituksen armeija yhdessä Saksan armeijan kanssa kukisti kapinaan nousseet työläiset.

Maan hallitus valitsi valkoisen armeijan johtoon Carl Gustaf Emil Mannerheimin, jolta puuttui lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien eläytymiskyky ja oikeudentunto.

Hän oli tunettu ilkeydestä, valehtelusta, väkivaltaisuudesta veljeään ja koulutovereitaan kohtaan. Hänet erotettiin valmistavasta koulusta tappeluiden ja ikkunoiden rikkomisen takia. Hänet erotettiin kadettikoulusta valehtelun, koevilpin, röyhkeyden ja tovereiden pahoipitelyn takia. Hän mielisteli ihmisiä, joilta hän halusi jotakin, kuten rahaa sukulaisilta.

Opiskelu Pietarissa tyssäsi siihen, että hän ei läpäissyt sotilasakatemian pääsykokeissa. Komean ulkomuodon ja suhteiden avulla hän eteni kuitenkin urallaan. Hän meni naimisiin varakkaan pietarilaisen naisen kanssa, mutta tuhlasi tämän omaisuuden muutamassa vuodessa ja pari erosi. Hänet oli määrätty maksamaan vaimolleen ja kahdelle tyttärelleen elatusapua. Hän kuitenkin luonteelleen tyypillisesti mitään ilmoittamatta puolitti sen eikä vastannut vaimonsa kysymyksiin ennenkuin vaimo joutui kääntymään yhteisen ystävän puoleen, jotta tämän kautta saisi vastauksen. Vaimo joutui kulkemaan Pariisissa koko talven pelkkä kumisadetakki päällään kun ei ollut pystynyt lunastamaan ulsteriaan räätäliltä.

Sisällissodan päiväkäskyssä hän muun muassa vannoo valloittavansa Venäjän Karjalan. Hän antaa myös "ammutaan paikalla"- käskyn, jonka tulkittiin sallivan mielivaltaiset teloitukset. Hänen itserakkautensa ylitti kaiken. Viipurissa valkoiset olivat koonneet kodeistaan parisataa venäjää puhuvaa siviiliä, kuljettaneet heidät kulkueena kaupungin läpi ja teloittaneet. Mannerheim suhtautui tähän raakaan joukkomurhaan piittaamattomasti ja vakavaan luonnehäiriöön viittaavalla asenteella.

Sisällissodan jälkeen Saksan miehitys kesti vain vuoden 1918 loppuun. Saksan keisarikunnan romahdettua Suomi joutui suuntautumaan vähemmän saksalaiseen hallintoon. Valtionhoitaja Svinhufvud ei voinut jatkaa tehtävässä liian saksalaissuuntautuneena. Vankiloissa oli kymmeniätuhansia työläisvankeja. Mannerheimilla ei ollut saksalaisystävyyden painolastia, joten hänen katsotiin sopivan valtiohoitajaksi.Valintaa ennen oli kuitenkin laadittava armahduslaki, jossa valkoisten mm. Mannerheimin rikokset mitätöitiin. 

Valtionhoitaja Mannerheim toimi jälleen laeista ja oikeudesta piittaamatta. Hän salli heimosotureiden hyökätä Venäjän Karjalaan tavoitteenaan Pietarin valloitus ja valkoisen vallan palauttaminen Venäjälle.

Kesällä 1919 K.J.Ståhlberg tuli valituksi ensimmäiseksi tasavallan presidentiksi. Mannerheimin hävisi vaalin. Ståhlberg ei hyväksynyt heimosotaretkiä. Hänestä tuli oikeudentuntonsa ja määrätietoisuutensa vuoksi Mannerheimin tärkein vihollinen. Ståhlberg esti Mannerheimia muodostamasta suojeluskunnista omaa yksityistä armeijaansa.

Vaikka Manerheimilla ei ollut viralista asemaa, hän pelasi täysillä verkostojensa avulla kulisseissa. Hän oli oikeusministeri Åkesonin hyvä ystävä. Åkesonin käskystä etsivä keskuspoliisi pidätti 3.elokuuta 1923 Suomen Työväenpuolueen johtajat ja koko eduskuntaryhmän kaikkiaan yli 200 ihmistä. Mitään todisteita valtiopetoksellisesta toiminnasta ei löytynyt.

Myöhemmin 1930 Lapuanliikeen liepeillä toimivat Kai Donner, Rudolf Walden, Petter Forström muut vanhat aktivistit pyrkivät nostamaan Mannerheimin diktaattoriksi. Mannerheim antoi 30. syyskuuta julkilausuman: "Minä toivon, että jokainen, joka muistaa vuoden 1918, on antava tukensa näille epäitsekkäille isänmaallisille pyrinnöille, jotka Lapuan liikkeen vaikutuksesta ovat päässeet julkiseen elämäämme vaikuttamaan."

Svinhufvud oli kutsunut, heti presidentiksi tultuaan,  Mannerheimin uudistetun puolustusneuvoston puheenjohtajaksi. Tiivis yhteistyö saksalaisten kanssa jatkui koko 1930-luvun. Herman Göring, Gestapon perustaja, oli aloittanut toisinajattelijoiden vangitsemiset ja heidän toimittamisensa keskitysleireihin. Göring kertoi Mannerheimille 1934 Saksan tulevista suunnitelmista. Hänelle kerrottin myös tulevasta sodasta. Mannerheimille ilmeisesti annettiin lupaus siitä, että Saksa antaisi aseapua Suomelle, jos Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen.

Talvisodan alla Mannerheim oli myös määrännyt kaikkien poliittisesti epäluotetavien henkilöiden vangisemisesta. 1930 luvulta vuoteen 1944 Suomessa vangittiin poliittisista syistä 4500 ihmistä. Pelkästään lokakuussa 1939 Valtiollinen poliisi vangitsi 272 ihmistä.

Talvisodassa Mannerheimin strategiana oli Leningradin ja Karjalan valtaus - ei Suomen puolustus. Hän pyrki varmistamaan Ruotsin ja Saksan tuen sotahankkeelle nk. "Pohjoismaisen yhteistyön" nimen alla. 

Mannerheim liittoutui Saksan kanssa sotaan Neuvostoliittoa vastaan elokuussa 1940 presidentti Kallion selän takana. Seraavana päivänä hän sopi asiasta pääministeri Rytin kanssa. Ulkopolitiikasta vastaava presidentti sai tiedon asiasta vasta kymmenen päivää myöhemmin. Tiedon saatuaan presidentti Kallio sai järkytyksestä halvauskohtauksen. Hallituksen enemmistö sai tietää asiasta vasta 24.9.1940 Eduskunnalle ulkoministeri Witting kertoi asian vasta , kun saksalaiset olivat olleet maassa jo viikon.

Hitler oli tiedustellut suomalaisilta rajatoivomuksista. Yksi tiedustelun kohteista oli Mannerheim. Jos Neuvostoliitto tuhoutuisi täydellisesti rajan tulisi kulkea Äänisjärven itäpuolta Jäämereen.

Jatkosodan alkaessa heinäkuussa 1941 Mannerheim viittasi jälleen "Vapaussotaan 1918" ja kutsui suomalaisia "pyhään sotaan kansakuntamme vihollista vastaan" Suomen ja Itä-Karjalan vapauttamiseksi. Siten myös jatkosota oli talvisodan ohella valloitussota.

Mannerheim toimi valloitetun Neuvostoiiton Itä-Karjalan yksinomaisena johtajana. Hän johti niin sotilas- kuin siviilihallintoa koko miehityksen ajan 1941 - kesään 1944.

Mannerheim antoi heinäkuun 8. päivänä, jo ennen kuin Suomen armeija lähti liikkeelle, käskyn, jossa määrättiin Itä-Karjalasta vallattavien alueiden väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin. Tarkoituksena oli Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan. Kansallinen karjalan kieltä puhuva väestö sai vihreän oleskeluluvan ja epäkansalliseen, venäjänkieliseen väestöön kuuluvat saivat punaisen oleskeluluvan. Kansallista väestöä oli 37 601 ja epäkasallista 49 295.

Miehitetty Itä-Karjala oli sotilashallinnon alainen, ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintoesikunta. Ylipäällikön antamalla julistuksella 8.7.1941 kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiin käsiteltäviksi sotatoimiyhtymien kenttäoikeuksissa.

Keskitysleireissä oli yhteensä 23 984 vangittua. Rakennuksia ympäröivät piikkilanka ja vartiotornit. Keskitysleireille sijoitetut olivat pääasiassa naisia, lapsia ja vanhuksia. Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942, jolloin se oli 400-500 henkilöä kuukaudessa. Kaikkiaan kuolleisuus Itä-Karjalan leireillä oli vuoden 1942 aikana 3516.

Puolustusvoimien hygieenikon T.W.Wartiovaaran mukaan juomaveden laatu todettiin bakteriologisissa tutkimuksissa ala-arvoiseksi. Samoin käymälät. Tarjottu ruoka oli ala-arvoista eikä siitä voinut saada riittävää määrää ravintoa. Tarttuvat taudit, nälkä ja rangaistuksina annetut pahoinpitelyt johtivat kuolemiin.

Paitsi Itä-Karjalan leirejä Mannerheimin ylipäällikkyydessä myös suomalaiset toisinajattelijat joutuivat vastaavanlaisille keskitysleireille tai asepalvelusta suorittamattomina etulinjaan tai miinanraivaajiksi. 

Venäläisten sotavankien kohtelu oli omaa luokkaansa. Maailman tilastoissa on harvoja maita, joiden sotavankileireillä olisi menehtyneitä enemmän kuin Mannerheimin alaisilla leireillä. Lisäksi sotavangit luokiteltiin eri ryhmiin joista osa luovutettiin saksalaisille tietoisina siitä, että he joutuisivat välittömästi teloitetuiksi.

Mannerheimista sanotaan, että hän ei ollut natsi. Nimityksellä ei ole merkitystä sillä häntä ajoi voimakas ylemmyydentunne ja tunneköyhyys. Hän oli rasisti. Hänen vihollisiaan olivat juutalaisbolsevikit, joiden kitkeminen juurineen oli hänen tavoitteensa.

Mannerheimin johdolla suomalaisiin iskostettiin Suur-Suomi aatetta ja venäläisvihaa, jotka antoivat sotapropagandan mukaan oikeutuksen äärimmäiseen epäinhimillisyyteen ja sotarikoksiin. Mannerheim ei joutunut Nürnbergin sotarikostuomioistuimeen eikä suomalaiseen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin. Hän lähti Stalinin luvalla pois maasta lomalle Portugaliin samaan aikaan kun hänen alaisensa olivat syytettyinä sodasta vastuullisina tai asekätkennästä.

Mannerheim ei tuntenut rahtuakaan empatiaa lähimpiään, syytetyksi ja tuomituiksi joutuneita  upseereita kohtaan. Lojaliteettia hän tunsi muun muassa saksalaista kenraali Erfurthia kohtaan, mikä ilmeni vierailukäynnilla tämän luona sodan runtelemassa Saksassa.

Hänet oli valittu presidentiksi siksi, että hänen johdollaan suomalaiset voisivat alistua rauhaan kesällä 1944. Hän oli johtanut Suomen valloitussotaan, nyt hän oli ainoa henkilö, joka auktoriteetillaan voisi johtaa suomalaiset ulos siitä loukosta johon hän oli kansan johtanut.

Suomessa on ollut vaikutusvaltaisia poliittisia piirejä, jotka ovat käyttäneet Mannerheimista muodostettua sankarikuvaa omien tavoitteidensa apuna. Mannerheim ei astunut ulos aatelissäädyn luomasta kuplasta koskaan. Hän ei ymmärtänyt demokratiaa eikä ollut kiinnostunut ihmisoikeuksista. Hänelle sisällissodan punaiset olivat roistoja ja huligaaneja, joiden elämä ja kärsimykset olivat hänelle yhdentekeviä. Vielä viimeisinä elinpäivinäänkin hän oli sitä mieltä, että punaisten saamat rangaistukset olivat liian lieviä.

Tämä Mannerheimin asenne on antanut tukea valkoisen Suomen historiankirjoitukselle ja valkoiselle sankaritarustolle. Se on tukenut oikeiston hegemoniaa ja estänyt punaisen osapuolen kohtelun ja oikeudettomuuden tuoman kärsimyksen käsittelyn maassamme.

Olen pyrkinyt kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja tuomaan yllä kuvaamiani seikkoja esiin perusteellisesti ja lähdeviitteillä varustettuna jotta kansalaisina voisitte kanssani miettiä, miten on mahdollista, että selkeästi sotarikoksiin syyllistynyt Mannerheim on nostettu suomalaiseksi sankarihahmoksi. Miksi lapsille opetetaan ulkoa, ilman, että he tietävät minkälainen henkilö Mannerheim oli, ihailemaan häntä?

Tässä on se vaara, että suomalaiset, jotka eivät havaitse Mannerheimin julmuutta, eivät havaitse myöskään Euroopan maissa nousevia julmia liikehdintöjä, joissa on sama rasistinen pohjavire kuin mikä Mannerheimilla oli. 

Vallankaappaus Ukrainassa ja Suomessa

Keskiviikko 25.1.2017 klo 11.12 - Pirkko Turpeinen-Saari

Ukrainan presidentti Poroshenko on vierailullaan Suomessa kertonut ihailevansa Mannerheimia ja verrannut Suomen Talvisotaa Ukrainan nykytilanteeseen. Eikä ihme! Neo-fasistinen ajattelu on noussut Ukrainan viralliseksi ajatteluksi ja maan johto haluaa kietoa niin monta maata kuin mahdollista ideologiansa piiriin.

Suomen media myötäilee tätä kehitystä. Tosin presidentti Trumpin valtaannousu on synnyttänyt lievää epäröintiä, voiko samalla "valheiden" linjalla jatkaa kuten ennenkin. Helsingin Sanomien Pekka Hakala kertoo lehdessään ensimmäistä kertaa jotakin Itä-Ukrainan arjesta. Syy- seuraussuhteista toki vaieten. Eihän lehti voi myöntää tietävänsä jotakin Yhdysvaltojen ja EU:n provosoimasta ja edesauttamasta väkivaltaisesta vallankaappauksesta, Itä-Ukrainan väestön kielellisten ja poliittisten oikeuksien poistamisesta, eläkkeiden ja sosiaalitukien maksamisen lopettamisesta jne.

Mediamme ei tunnusta tietävänsä sitä, että sodan julisti Kiovan laiton vallankaappaushalltus, kutsuen sotaansa terrorisminvastaiseksi sodaksi. Demokratiaa vaativien kansalaisten muilutukset, elävältäpolttamiset ja oikeudettomaksi jättämiset jätetään raportoimatta. Sitten kuin "avaruudesta" ilmestyvätkin Venäjän ruplat, eläkkeet, ruoka-apu. Mitä Helsingin Sanomat odottaa? Sitäkö, että itä-ukrainalaiset kuolisivat paitsi Kiovan tykkituleen, myös nälkään, janoon ja kylmyyteen. Valheet ja humanismin puute jylläävät.

Tässä tilanteessa presidentti Poroshenkon puheet vajoavat otollisiin suomalaisiin mieliin. Maagiset sanat Talvisota ja Mannerheim! Tiedotusvälineet ovat vuosisadan ajan valheillaan ja peittelyllään vaienneet Mannerheimin sotarikoksista, keskitysleireistä ja työväenluokan vainosta koko sisällissodan jälkeisen ajan niin kauan kun tämä eli. Vielä valikoitua totuutta esittävissä muistelmissaan Mannerheim sai vahvistettua tuota työväenluokkaa halventavaa asennettaan.

Suomessa, kuten nyt 2014 Ukrainassa, suoritettiin äärioikeiston vallankaappaus kesällä 1917. Vasemmistoenemmistöinen eduskunta, jonka puhemiehenä toimi Kullervo Manner, julisti Suomen itsenäiseksi Valtalain avulla 18.7.1917. Vähemmistöön jääneet äärioikeistolaiset kansanedustajat halusivat estää työväenvaltaan perustuvan itsenäisyyden sekä työväestön oikeuksien demokraattisen toteutumisen. He kääntyivät Venäjän porvarillisen väliaikaisen hallituksen puoleen, joka antoi eduskunnan hajotusmanifestin. Näille porvarillisille edustajille porvarillinen Venäjän alamaisuus oli enemmän heidän taloudellisten etujensa mukainen kuin itsenäisyys, jossa sosialidemokraateilla oli enemmistö.

Työväestö piti vallassa ollutta eduskuntaa laillisena. Porvaristo sen sijaan valmistautui uusiin väliaikaisen Venäjän halltuksen määräämiin vaaleihin muodostamalla vaaliliiton. Vasemmisto hävisi vaalit. Vaalit voittanut porvaristo muodosti puhtaasti porvarillisen senaatin eli hallituksen. Vasemmistoenemmistöisen eduskunnan aikana senaatissa oli herrasmiesmäisesti puolet sosialidemokraatteja ja puolet porvareita sosialidemokraattisen puheenjohtajan äänen ratkaistaessa ellei päätös ollut sopuisa.

Tämän puhtaasti porvarillisen senaatin toiminta yltyi mielivallaksi. Heti joulukuun 1917 itsenäisyysjulistuksen tunnustamisen jälkeen, 11.1.1918 porvarienemmistöinen eduskunta päätti suojeluskuntien muodostamisesta Suomen viralliseksi armeijaksi. Työväestön alistamiseen ei enää riittänyt juonittelulla synnytetty porvarienemmistöinen eduskunta sekä puhtaasti prvarillinen hallitus vaan lopullinen alistaminen suoritettiin porvarillisen armeijan avulla.

Maassa oli samaan aikaan työväenkaarteja ja suojeluskuntia. Yhdellä päätöksellä suojeluskunnat laillistettiin viralliseksi armeijaksi. Eduskunnan vasemmistolaiset edustajat olisivat halunneet armeijalle valvontaelimen, jossa olisi ollut yhtä paljon vasemmiston ja porvariston edustajia, jotta jollakin tasolla myös työväestön turvallisuus olisi taattu. Lain perusteellinen käsittely valiokunnissa ja kaikki oikeudenmukaisuutta lisäävät seikat estettiin porvarillisen enemmistön toimesta. Eduskuntakeskustelun päätteeksi edustaja Airola lausui " Minä ehdotan, että eduskunnan istunto lopetetaan niin, että porvaristo veisaisi `Syttynyt on sota julma`.

Porvarillisen luokka-armeijan luominen, nälkä, torpparien ja mäkitupalaisten oikeudeton asema, työväestön puuttuva vaikutusvalta kunnallisissa asioissa sekä se, että Mannerheim jätti noudattamatta senaatin sähkettä olla määräämättä liikekannallepanoa, olivat ratkaisevia subjektiivisia seikkoja sodan alkamiseen. ( yksityiskohdat teoksessani Lahtari, Punikki ja Teurastaja)

Sisällissodan jälkeen työläisiä tuomitsemaan perustettiin tuomioistuimia, joissa pidättäjät, syyttäjät, todistajat, tuomarit ja vanginvartijat olivat kaikki valkoisia. Valkoisten rikoksia ei tutkittu vaan heidät armahdettiin vuoden 1918 lopulla. Tämä kaikki jätti yhteiskuntaan mielivallan ja "laillisen" syrjinnän ilmapiirin työläisiä kohtaan. Vasemmistolaisten eduskuntaryhmien vangitsemiset, työväenjärjestöjen kieltämiset, tuhansien vangitsemiset paitsi välittömästi sisällissodan jälkeen myös 1930- ja 1940-luvulla koettiin valtaväestön taholla luonnollisina ilmiöinä. Sotapropaganda ja kirkko muovasivat ihmisten mieliä kuten valtamedia tänään.

Kirjassani kuvaan myös kuinka Suomen valmistautuminen Talvisotaan oli huolellista ja tapahtui yhteistyössä Saksan ja Ruotsin, mutta myös fasistisen Italian ja muidenkin länsimaiden kanssa, joiden tavoitteena oli Neuvostoliiton murskaaminen. Keskeiset lähteet ovat Ison-Britannian ja Saksan valtionarkistoista sekä Italian ulkoministerin päiväkirjat.

Ei ole ihme, että presidentti Poroshenko ihailee Talvisotaa ja Mannerheimia. Mannerheimhan halusi kitkeä juutalais-bolshevismin juurineen. Hänen koko elämänsä suuntana oli saattaa Venäjälle takaisin porvarivalta vaikka sitten Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä. Ukrainan neo-fasistit haluavat taistella demokratiaa vaativia venäjänkielisiä itä-ukrainalaisia ja venäläisiä vastaan yhdessä Yhdysvaltojen ja Saksan/EU:n kanssa ylläpitääkseen oligarkkien ja korruptoituneiden pääomapiirien valtaa.

Suomen pääomapiirien valta on aina pohjautunut liittolaisuuteen Saksan kanssa. 1918 Suomi antautui Saksan vasallivaltioksi porvarillisen tynkäeduskunnan (josta sosialidemokraattien osallistuminen oli estetty) toimesta 1918. Talvisota oli toisen maailmansodan esinäytös Saksan näkökulmasta. Toisen maailmansodan ja jatkosota-valloitussodan tavoitteena oli pelastaa läntinen kapitalistinen yhteiskuntajärjestelmä ja rakentaa Suur-Suomi yhdessä natsi-Saksan kanssa.

Hävityn sodan jälkeen Suomen porvarillisten pääomapiirien oli nöyrryttävä demokratiaan ja hyviin suhteisiin "arkkivihollisensa" Neuvostoliiton kanssa, joka ei 25 miljoonaa kansalaistaan menetettyäänkään vielä kaatunut. Tuohon Neuvostoliiton kaatumiseen tarvittiin paljon taloudellista saartoa, teknologiasaartoa, kaupan rajoitteita ym. Suomi hyödynsi bilateraalia kauppaa ja kukoisti.

Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui siitä huolimatta, että yli 70% kansalaisista äänesti sosialismin säilyttämisen puolesta. Hajoaminen ei tapahtunut demokraattisesti vaan läntisen kapitalismin vallalla. Ilmainen koulutus, terveydenhuolto, täystyöllisyys ja kohtuuhintainen asunto ja solidaarisuus hävisivät itsekkyydelle ja läntiselle varakkuuteen perustuvalle vapaudelle.

Suomen pääomapiirit kiiruhtivat hyödyntämään syntynyttä kansainvälistä tilannetta jälleen kiipeämällä tutun Saksan syliin. Round Table of Industrialists suuryrittäjät olivat suunnitelleet EU:n kapitalismin hyvinvoinnin takaajaksi. EU:lla oli Yhdysvaltojen suurpääomapiirien tuki. Sinne Suomen Saksa-suuntauksen perilliset myös halusivat. Työväenluokan alistamiseen eivät enää omat kotimaiset voimat riittäisi, tarvittiin EU:n jäsenyyden tukea vahvistetuna USA-kuorrutuksella.

Siitä huolimatta, että Saksa oli heti yhdistymisensä jälkeen sotapolulla Suomessa eivät mitkään hälytyskellot kilkattaneet. Jugoslavian hajotukseen Yhdysvaltojen rinnalla osallistunut Saksa tuntui Suomen poliittisesta eliitistä niin tutulta tukiessaan neo-fasisteja Kroatiassa. Saksa pommitti jälleen Belgradia kuten natsi-Saksa aikaisemmin. Suomikin halusi EU jäseneksi päästyään tukea Kroatian EU-jäsenyyttä olihan Suomi tunnustanut fasistisen Kroatiankin 1940-luvulla.

EU-jäsenyys oli Suomen pääomapiireille jälleen mahdollisuus porvarillisen komentonsa säilyttämiseen vaikka siinä itsenäisyys menikin. Oikeistolle porvarillisen Venäjän alamaisuus oli suotuisampi kuin Valta-lain tarjoama itsenäisyys, Saksan alamaisuus 1918 oli mieluisampi kuin itsenäisyys, natsi-Saksan avulla saavutettava Suur-Suomi ja Saksan valtakunnan osana oleminen oli oman vallan kannalta tärkeämpää kuin itsenäisyys ja nyt "kamalan" Kekkosvallan ja rauhanomaisen rinnakkainelon aika Neuostoliitto-Venäjän kanssa itsenäisenä kansainvälistäkin rauhaa tavoittelevana demokratiana saatiin vihdoin päättymään liittymällä EU:un.Nyt aikaisemmin piilossa ollut "ryssä-viha" on taas hovikelpoista. Talouspakotteet ovat eräänlainen esiliina.

Suomen poliittinen eliitti on silitellyt Ukrainan vallankaappaus-oligarkkeja 3 vuotta myötäkarvaan. Presidentti Poroshenkon yritys käyttää Mannerheimia, jonka sotarikoksia ja keskitysleirejä ei Suomessa ole käsitelty, oman sotapropagandansa välineenä käynee mahdottomaksi suomalaisten nuorten halutessa tietää enemmän Suomen historiasta. Talvisotamyyttikin avautuu kiinnostuneille nuorille vaikka perinteistä historiakäsitystä ylläpitävät säätiöt korruptoimiensa historioitsijoiden avulla yrittävät jatkaa tavoitteidensa mukaisten "historiateosten" painamista.

Suomalaiset nuoret irroittautuvat valtamedian otteesta eivätkä Helsingin Sanomien Pekka Hakalan jutut mene enään läpi Poroshenkon ja USA:n entisen varapresidentin Bidenin haluamalla tavalla. Jopa Suomen presidentti Niinistö puhui varovaisesti mahdollisuudesta pakotteiden purkamiseen. Minskin sopimuksen täytäntöönpano on yksinomaan presidentti Poroshenkon vastuulla.

HeSa:n TEEMA-liite:suomalaislapset opetetaan ihailemaan sotarikollista

Maanantai 28.11.2016 klo 10.21 - Pirkko Turpeinen-Saari

Suomen ja Yhdysvaltojen valtamediat katsovat Trumpin valinnan johtaneen totuudenjälkeiseen aikaan. Ne katsovat edustaneensa yli sadan vuoden ajan totuutta ja nyt yht'äkkiä on tapahtunut käänne valheen aikaan.

Tuota valhetta edustaisivat netin uutissivustot ja bloggaajat kärkenään Venäjän uutismediat RT ja Sputnik news. Valtamedian ohella Euroopan parlamentti on päättänyt varustautua tuon informaatiosodan vastaiseen taisteluun. Suomen edellinen ja nykyinen valtioneuvosto ja Yle ovat jo hyvissä ajoin lähteneet liikkeelle lähettämällä kansalaisia informaatiosotavalmennukseen yhdysvaltalaiseen Harvardin yliopistoon ja kutsumalla kansainvälisen NATO:n tukeman informaatio/kybersotayksikön Suomen maaperälle. Yle on myös haastanut Docventures -ohjelmassa kansalaiset trollijahtiin.

Toisin sanoen asevarustelu on hyvässä mallissa. Mikä on tehnyt suomalaisen asenneilmaston suotuisaksi tälle toiminnalle?

Suomessa on vallinnut 1918 sisällissodasta lähtien valkoinen porvarillinen todellisuus, jossa valkoinen armeija, kirkko, valtioneuvostot, parlamentti, oikeusjärjestelmä, virkamieskunta ja valtamedia ovat edustaneet Saksan avulla sodan voittanutta porvarillista kansanosaa.

Marsalkka Mannerheimin ihailu ja hänen omaksumansa rasistinen russofobia - Venäjä-vihamielisyys ovat olleet valkoisen todellisuuden toteuttaman propagandan keskeisiä tekijöitä.

Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa demokraattipuolue otti keskeiseksi vaalikikakseen Venäjän ja Venäjän presidentti Putinin.

Hitlerin Saksassa juutalaisten väitettiin vetävän yhteiskunnan kaikkia naruja ja olevan syypää kaikkiin vääryyksiin ja pahaan oloon mitä saksalaiset kokivat. Nyt USA:ssa  demokraatit ja heitä tukeva valtamedia väittivät Venäjän ja presidentti Putinin olevan kaikkien heidän vaikeuksiensa aiheuttajia tai syyllisiä niiden synnyttämiseen.

Yhdysvalloissa synnytetty ja markkinointitoimistojen avulla kautta läntisen maailman levinnyt Venäjän syyttely on antanut vahvaa sivustatukea Suomen valkoisen valheen esiinnostamiselle - kuin uudestisyntyneenä.

Valtamedian kärkijulkaisu Helsingin Sanomat on julkaissut TEEMA-lehden Mannerheimin syntymän vuosipäivän kunniaksi.

En kyseenalaista vilpittömien, maailmankuvaltaan ehjien valkoisen todellisuuden sisäistäneiden kansalaistodistajien kuvauksia Mannerheimin käytöksestä heitä kohtaan tai heidän kohtaamisistaan marsalkan kanssa.

Sen sijaan kysenalaistan Suomen historian vääristelyn. Lehti väittää muun muassa Venäjän osallistuneen sisällissotaan kuten Saksakin. En voi käsittää, että toimittaja Unto Hämäläinen antaa nimensä moisen tekeleen takaajana.

Lehti vaikenee Mannerheimin heinäkuussa 1941 antamasta käskystä, jonka perusteella miehitettäväksi tulevan Itä-Karjalan väestö tuli rotuopillisin perustein jakaa venäjää ja karjalaa puhuviin ryhmiin, joista venäjääpuhuville henkilöille tuli jakaa punainen henkilökortti ja karjalaapuhuville vihreä kortti.

Venäjää puhuvilta tuli takavarikoida omaisuus ruokavaroineen Suomeen kuljetettavaksi tai karjalaisille annettavaksi ja siirtää ihmiset keskitysleireihin. Vangittuja oli yhteensä 23 984 henkilöä. Kohtelu sisälsi ruoan puutteen lisäksi raipparangaistuksia, työntekoa vuorotta sekä eriasteisia eristämisiä. Pelkästään vuonna 1942 Äänislinnan/Petroskoin leirillä kuoli 3017 henkilöä.

Päivittäin kymmeniä laihoiksi luukasoiksi muuttuneiden leiriläisten ruumiita kuljetettiin reellä syvään kuoppaan ja kipattiin sinne, ilman nimiä tai seremonioita.

Mannerheim oli kaiken Itä-Karjalan hallinnon suunnittelija ja päällikkö. Miehitetty Itä-Karjala oli sotilashallinnon alainen ja sen johtoon määrättiin suoraan päämajan alainen sotilashallintokunta. Ylipäällikön antamalla julistuksella 8.7. 1941 kaikki rikokset sotatoimialueella määrättiin käsiteltäviksi sotatoimiyhteyksien kenttäoikeuksissa.

Tämä sotarikoksen tunnusmerkit täyttävä toiminta oli uusintanäytös sisällissodan tapahtumista 1918. Mannerheimin vakavaan luonnehäiriöön viittaava toiminta johti sisällissodan aikana ja jälkeen mielivaltaisiin teloituksiin, siviilien summittaisiin tappamisiin ja kansalaisoikeuksien mielivaltaisiin kumoamisiin.

Mannerheimin pyrkimys päästä yksityisen suojeluskunta-armeijan päälliköksi ja tuki Lapuan liikkeen toiminnalle 1930-luvulla ja luvan antaminen toiminnalle nostaa hänet mahdollisesti diktaattoriksi ovat vain eräitä TEEMA-lehden unohtamia yksityiskohtia.

TEEMA-lehden valheellinen, yksinkertaistettu ja lapsellekin ymmärrettävä historiaväärennös on mahdollinen vain Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan Venäjä-vastaisen  väärennetyn tiedonvälityksen aikana. 

Suomen valtamedian edustajaa ei kiinnosta se, että opettamalla suomalaislapset ihailemaan sotarikollista, lapset oppivat ihailemaan muitakin samalla lailla toimivia johtajia. Kroatian tai Ukrainan uusnatsit eivät tunnu kammottavilta vaan tutuilta " ihan niin kuin mekin". 

 TTIP-sopimuksen valtapeli tai totuus Monsantosta tai Roundupista tai jihadisteista, joista RT antaa perusteelliset analyysit, on tuomittava kybersodaksi, koska totuus vahingoittaa  maailman rahaeliitin totuttua vallankäyttöä. Clintonin valinta olisi jatkanut totuttua 1%:n rikastumista, demokraattisen tiedonvälityksen lopullista katoamista valtamediasta ja aseteollisuutta palvelevaa jatkuvan sodan logiikkaa.

TEEMA- lehden toimituksella oli Unto Hämäläiselle lähetettynä ja työryhmälle erikseen toimitettuna käytössään kirjoittamani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä. Kirja oli kyllä hankittu, mutta sen tiedot eivät kelvanneet.

Joukkopsykoosiin ei ole enää pitkä matka kun lapsille opetetaan totuus valheena ja valhe totuutena. Mannerheimin glorifioinnille on ulkomaisia esimerkkejä,esimerkiksi Kroatian Ante Pavelic, Ukrainan Stefan Bandera ja tietysti Adolf Hitler. Venäläisille tarjotaan juutalaisten paikkaa.

Trump tulee - mitä Obaman hallinto pelkää?

Perjantai 18.11.2016 klo 11.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Mitä Obaman hallinto pelkää? Mitä Suomen valkoinen armeija pelkäsi sisällissodan jälkeen? Mitä Mannerheim pelkäsi toisen maailmansodan jälkeen.

Suomen sisällissodan jälkeen kaikki valkoisten suorittamista rikollisista teloituksista ja joukkomurhista kertovat asiakirjat tuhottiin. Valkoinen osapuoli armahdettiin ennen kuin Mannerheim nousi valtionhoitajaksi v. 1918 lopulla. Toisen maailmansodan jälkeen kaikki asiakirjat, joiden pelättiin paljastavan Mannerheimin suorittamia valtiopetoksellisia seikkoja tai sotarikoksia myös tuhottiin, vaiettiin tai piilotettiin.

Yhdysvaltojen demokraattien presidentinvaalikampanjassa pyrittiin voittoon demonisoimalla Venäjä ja presidentti Putin. Hanke oli hyvin suunniteltu ja pitkäkestoinen. Hill&Knowlton markkinointitoimisto oli palkattu tuohon tehtävään. Koko valtamedia ja sen vaikutuksenalainen kongressi ajettiin lähes psykoosiin. 

Afganistanista 1980-luvulla lähtenyt jihadistien käyttö USA:n päämäärien toteuttamiseksi on jatkunut saumattomasti presidentti Obaman kaudella. Samoin tuki neo-natseille, ensin Jugoslavian hajottamiseksi Bill Clintonin kaudella ja nyt senaattorien Mc Cainin ja varapresidentti Bidenin johdolla Ukrainassa. Kammottavimmat seuraukset tämä politiikka on nähnyt Irakissa, Libyassa ja Syyriassa, Ukrainaa vähättelemättä.

Bushin aloittaman Irakin sodan miljoona ihmisuhria ja ISIS:in synnyttäminen ja voimistaminen ovat niin Bushin kuin Obaman vastuulla. Syyrian kaikkia uskontoja samanarvoisina pitävän presidentti Assadin kaataminen välineenä jihadismin nousulle palvelemaan USA:n tarpeita on yksinomaan Obaman vastuulla. Jihadistit ja väkivalta olivat alusta pitäen läsnä Syyriaan provosoiduissa mielenosoituksissa. Ensimmäiset uhrit olivat turvallisuusjoukkojen jäseniä ja poliiseja - ei mielenosoittajia.

Libyassa kuten Jugoslaviassa USA:n pommitusten kohteena olivat siviilikohteet. Lastentarhat, sairaalat, koulut, autotehtaat, tupakkatehtaat, sillat, öljyjalostamot, hallintorakennukset ja varsinkin Libyassa rakkaudella ja huolenpidolla rakennetut vesijohdot, joiden tarkoituksena oli taata vesi jokaiselle Libyalaiselle.

Ulkoministeri Clinton tuki jihadisteja toinen toisiaan vastaan aiheuttaen oman suurlähettiläänsä joutumisen hengenvaaraan Libyassa. Välttääkseen ottamasta vastuuta vääristä arvioistaan ja teoistaan Hillary Clinton antoi tuhota niitä paljastavia sähköpostejaan.

Presidentinvaalien päähuomio kohdistui Clintonin sähköposteihin ja Trumpin epäasiallisiin puheisiin. FBI luopui sähköpostien perusteellisemmasta tutkimisesta ja totesi että ne eivät anna perusteita jatkotutkimuksiin.

Vaalien jälkeen hävinnyt osapuoli on jatkanut Venäjä-propagandaansa. Presidentti Obama on Euroopassa jäähyväiskierroksella. Täällä hän on vaatinut Trumpia pidättäytymään suhteiden rakentamisesta Venäjään. Soros on rahoittanut Trump-vastaisia mielenosoituksia ympäri Yhdysvaltoja. Valtamedia esimerkiksi CNN on paheksunut sitä, että "vihollisvaltio" on puuttunut USA:n vaaleihin. Kongressi on syyttänyt Syyriaa ja Venäjää sotarikoksista Syyriassa, toimista, joiden tarkoituksena on vapauttaa Itä-Aleppo Yhdysvaltojen tukemista terroristeista.

Mikä on tämän massiivisen kohinan takana? Obama häärää Euroopassa, demokraattisissa vaaleissa hävinneet ehdokkaat nostattavat kuohua koko Yhdysvaltojen mantereella.

Presidentti Trumpin astuessa Valkoiseen taloon, hän ja hänen varsin epämuodollinen henkilöstöpäällikkönsä pääsevät käsiksi arkistoihin, jotka paljastavat "rakkaussuhteen" jihadistien kanssa. Trumpin läheiset työtoverit, Trumpin itsensä ohella ovat julistaneet jihadismin päävihollisekseen. Totuus tulee olemaan hätkähdyttävä.

Elleivät nykyisin vielä vallassaolevat viranhaltijat pysty tuhoamaan arkistoja kuten Hillary Clinton teki omien raskauttavien sähköpostiensa suhteen, paljastuu Obaman ja hänen hallintonsa rikokset.

Trumpille ja koko maailmalle paljastuu kuinka suunnitelmallisia suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin puuttumiset ja väkivaltaiset hallituksenvaihdokset ovat olleet. Kuinka etenkin liittoutumattomia, arabisosialismin perillisiä on kohdeltu. Valtioita, jotka ovat rakentaneet kansalaisilleen ilmaisen terveydenhuollon, koulutuksen ja turvallisen elämän on tuhottu. Kuinka Syyriaa, vanhaa kulttuurimaata, joka tarjosi Yhdysvaltojen Irakin sotaa pakeneville 1,5 miljoonalle irakilaiselle turvapaikan 0,5 miljoonalle palestiinalaisen lisäksi, on demonisoitu ja ahdistettu talouspakotteilla ja nöyryyttävällä kohtelulla.

Obaman hallinto on vastuussa NATO:n arrogantista laajentumisesta Venäjän rajoille. Obaman hallinto on vastuussa Ukrainan kaaoksesta, mikä vastuu on yritetty peittää massiivisella Venäjänvastaisella propagandalla. Se on onnistunut vaikuttamaan myös Euroopan eliittin, mutta ei todennäköisesti suurta osaa kansalaisista. Obaman hallinto ja valtamedia on vastuussa Yhdysvallat ja Euroopan vallanneeseen vihan ilmapiiriin, jossa totuus ja valhe ovat vaihtaneet paikkaansa. Ennakkoluulo on korvannut eläytymisen ja viha rakkauden.

Yhdysvallat on miehittänyt Saksaa toisesta maailmansodasta lähtien. Saksan maaperällä on 40.000 yhdysvaltalaista sotilasta ja yhdysvaltalaisia ydinohjuksia. Saksa on toiminut liittokansleri Merkelin johdolla Yhdysvaltojen kuuliaisena vasallina hyötyen tästä liittolaisuudestaan taloudellisesti. Saksa on Ison-Britannian ohella välttämätön yhteistyökumppani Obaman lennokkimurhissa, jotka kohdistuvat Afrikan alueelle. Siten ei ole ihme, että Obama esittää joutsenlaulunsa juuri Saksassa liittokansleri Merkelin huomassa. Muistakaa vihata Venäjää! Venäjä on vaarallinen! sanoo maailman jihadismin liittolainen, miljoonia ihmisuhreja tuottaneen maan presidentti.

Teemu Keskisarja erehtyy

Lauantai 29.10.2016 klo 15.40 - Pirkko Turpeinen-Saari

Muuten niin mainio historioitsija/kirjailija Teemu Keskisarja erehtyy. Helsingin Sanomien artikkelissa Keskisarjan kirjasta 29.10.2016 päädytään harhaanjohtaviin päätelmiin Mannerheimin uran lopputuloksesta.

Keskisarjalla näyttää haastattelusta päätellen olevan vakaumus Mannerheimin sankaruudesta. Huolimatta siitä, että Mannerheim oli kiusannut pikkuveljiään, ollut väkivaltainen koulussa ja erotettu sieltä sekä myöhemmin kadettikoulusta eikä myöhemminkään mitkään sopimukset ja säännökset näyttäneen koskevan häntä, Keskisarja luonnehtii häntä sankariksi.Mannerheim aloitti sisällissodan huolimatta sodan aloittamisesta luopumista tarkoittavaa sähkettä, jossa viitattiin siihen, että Venäjä ei tule puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin. Mannerheim luonteensa mukaisesti ei antanut sähkeen vaikuttaa omiin suunnitelmiinsa sodasta bolsevismin lopettamiseksi Venäjällä Suomen vasta 11.1.1918 perustetun valkoisen porvarillisen senaatin ja eduskunnan armeijan avulla.

Tämän hankkeen hän aloitti sisällissodassa ja jatkoi talvi- ja jatkosodissa seurauksista välittämättä.

Kuvaan kirjassani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Manner ja Ratko Mladic historian henkilöinä Mannerheimin päinvastoin täysin omapäisenä omia tavoitteitaan ajavana sotarikollisena, joka panetutti toisiajattelijat Suomessa vankilaan ja joka perusti venäläisille siviileille kuolemanleireja Itä-Karjalassa.

Itä- Karjalassa vallitsi Mannerheimin johdolla siviili- ja sotilashallinto, jossa tuomiot pantiin täytäntöön kenttäoikeuksissa. Julmuus, jota Mannerheim osoitti niin sisällissodan punaisia kuin Itä-Karjalan venäläisiä kohtaan,on täysin johdonmukainen seuraus hänen vakavasta luonnehäiriöstään.

Mannerheim johdatti suppean sotakabinetin avulla suomalaiset uskomaan hänen viittoittamaansa tiehen. Kestääkseen sodan aiheuttamat järkyttävät ihmisuhrit ja maaperän menetykset Mannerheim oli nostettava sankariksi koska mikään kansakunta ei kestäisi katsoa totuutta silmiin katastrofin hetkellä. 

On vastuutonta, että suomalaiset on propagandan avulla johdatettu uskomaan Mannerheimiin sankarina vielä 100 vuoden jälkeenkin.

Osoitan kirjassani yksityiskohtaisesti sekä psykiatrina, että historiallisia tosiasioita keränneenä tutkijana, että Teemu Keskisarja sekä hänen haastattelijansa pyrkivät osoittamaan mahdottoman mahdolliseksi. Niistä aineksista, joista Mannerheim on luotu ei kukaan asiantunteva voi päätyä sankarilliseen lopputulokseen.

Mitä pikemmin Suomen kansa saa faktapohjaista tietoa Mannerheimista, sen parempi. Muussa tapauksessa poliitikkomme ja tiedotusvälineemme jatkavat 100 vuotta toteuttamaansa sotapropagandaa ja toistavat traagisimmat historiamme virheet.

Lahtari, Punikki ja Teurastaja - kenen harkintakyky petti?

Sunnuntai 18.9.2016 klo 16.53 - Pirkko Turpeinen-Saari

Otavan mediapäällikkö Petri Korhonen esittelee twitterissä teostani Lahtari, Punikki ja Teurastaja; marsalkka Mannerheim, Kullervo Mannner ja Ratko Mladic historian henkilöinä (Into) ja päätyy siihen, että Into-publishing julkaisee hyvin laadukasta kamaa,"mutta tossa Mladic-fanikirjassa harkintakyky petti".

Mikä saa Otavan edustajan näin huolestumaan?

Kirjani on omistettu lapsenlapsille. Sen tarkoituksena on kertoa dokumentoitu totuus Suomen historiasta. Se ei ole kenenkään fanikirja vaan surullinen tarina siitä, miten sotapropaganda vääristää totuuden. Kuinka valheen totuudeksi omaksuneet kansat toistavat historian virheitä.

Lukiessani eduskunnan pöytäkirjoja vuosilta 1917 ja 1918 en voinut käsittää kuinka ilmiselvät tosiasiat on painettu pimentoon, jotta voittajien todellisuus jäisi vallitsevaksi totuudeksi. Työväenkaartien ja porvarillisten suojeluskuntien maassa porvarillinen hallitus ja eduskunta julistivat 11.1. 1918 tuon porvarillisen suojeluskunnan maan lailliseksi armeijaksi!

Sisällissodan päätyttyä eduskunta jatkoi yhtä lukuunottamatta puhtaasti porvarillisena "tynkäeduskuntana" josta siis puuttui lähes puolet kansanedustajista. Tuo eduskunta päätti viidenkymmenenkuuden sosialidemokraattisen kansanedustajan vangitsemisesta 15. toukokuuta 1918.

Heinäkuun 5. päivänä tuo eduskunta vuorostaan keskusteli voimaan saattamansa kuolemanrangaistuksen käytännön toteutuksesta. Lain ensimmäisen pykälän mukaan kuolemanrangaistuksen toteuttamistapa olisi ampuminen. Monet edustajat olivat sitä mieltä, että mestausta tulisi myös voida harkita täydentävänä menetelmänä, koska tapauksia olisi niin paljon. Pääteltiin, että mestaajan ammattiin olisi vaikea saada työntekijöitä koska ammattia ei kunnioitettu. Siksi ehdotettiinkin virkaan muun muassa romaniteloittajia.

Sisällissotaan osallistuneet tai heihin myötämielisesti suhtautuneet sodan hävinneet työläiset joko teloitettiin tai tuomittiin pitkiin keskitysleirirangaistuksiin. Heidän omaisensa jäivät puille paljaille. Pidättäjät, syyttäjät,todistajat, tuomarit, teloittajat ja vanginvartijat olivat kaikki valkoisia. Valkoiset armahdettiin lailla vuoden 1918 lopulla.

Kuvaan Mannerheimiä ja Manneria psykiatrin ja ihmisoikeustuntijan näkökulmasta. Kuvan Suomen historian kulkua itsenäisyyden sadan vuoden ajalta tuoreesta näkökulmasta - ihmisoikeuksien kannalta. Lukija voi tapahtumatiedoista päätellä miten itse suhtautuu tapahtumiin.

Miksi Bosnian serbikenraali Ratko Mladic kuuluu samaan kirjaan? Hän joutui Jugoslavian liittovaltiota suunnitelmallisesti hajoittamaan pyrkivän ja siinä onnistuneen Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten propagandan päämaaliksi.

Bosnian sisällissota muistuttaa Suomen sisällissotaa. Myös siinä voittajat (jihadisti-terroristeja ja neonatseja tukeneet maailman vahvimmat sotavoimat/taloudelliset voimat) sanelivat lopputuloksen.

Jugoslavian liittovaltio oli liittoutumaton demokraattista sosialismia toteuttava YK:n perustajavaltio, joka ei uhannut ketään. Silti jo presidentti Reaganista lähtien sen hajottamista alettiin valmistella. Paras kansantajuinen esitys tästä on dokumenttielokuva "Weight of Chains" I ja II. Kun hajottamisen alusta on kulunut yli 20 vuotta, tapahtumien kulkua alkavat valottaa myös asianosaiset kuten edellisessä blogissani mainitsemani kellonsoittajaksi ryhtynyt entinen CIA:n agentti Robert Baer, joka on teoksessaan "Secrets of the White House" kertoo saamistaan kymmenistä miljoonista dollareista, joita hän sai eri kansalaisjärjestöjen rahoittamiseen jotta ne vaikuttaisivat kansanryhmien välisiä ristiriitoja kärjistävästi. Tietyt avainhenkilöt kuuluivat rahoituksen kohteisiin. Monesta tuli sittemmin Bosnian, Kroatian ja Slovenian presidenttejä.

Suomen diplomaatit ja valtiojohto alkoivat Suomen lähentyessä EU:ta nähdä kansainvälisen politiikan yhä voimakkaammin USA:n ja sen tahtoa toteuttavan Saksan silmälasien läpi. Saksa koki Jugoslavian hajottamisen itselleen taloudellisesti hyödylliseksi ja USA vuorostaan näki sotilaallisen vallan laajentamisen ja muun muassa energiavirtojen valvonnan Euroopassa tulevan mahdolliseksi.

Kymmenen vuoden sotimisen ja epävakauden aikana Jugoslavian liittovaltiota ja sen etua ylläpitäneet voimat (lähinnä enemmistönä olleet serbit) oli tarkoituksenmukaista demonisoida. Yhdysvaltojen taloudellinen, sotilaallinen ja sotilasjohdollinen tuki Bosniassa kalifaattia rakentavalle presidentti Izetbegovicille ja hänen muslimiarmeijalleen johti Bosnian serbikylien ja kaupunginosien tuhoon muistuttaen toisen maailmansodan aikuista serbien kansanmurhaa.Myös talouspakotteet määrättiin vain serbeille/Jugoslavialle.

Bosnian serbikenraali, joka viimeisessä henkikirjoituksessa ennen sotaa oli merkinnyt identiteetikseen jugoslaavi, tuli symboloimaan kaikkea sitä pahaa mitä Yhdysvallat ja mainostoimisto Ruder-Finn halusi hänen edustavan. Kirjassani kerron kuitenkin minkälainen hän todellisuudessa on.

Bosnian sodan jälkeen pidättäjät (NATO-sotilaita) kuulustelijat, todistajat ja tuomarit edustivat kaikki voittanutta osapuolta. Haagin Jugoslavia-tribunaali perustettiin kiinnittämään huomio sodassa kärsineisiin ja sodan hävinneisiin syyllisinä kun taas sodan aloittajat, aseistajat ja terroristeja tukeneet jatkoivat presidentteinä(Clinton) tai pääministereinä.

Miksi tämä ärsyttää Otava-kustantamon edustajaa? Ärsyttää jopa niin paljon, että katsoo Into-kustantamon harkintakyvyn pettäneen tämän julkaistessa teokseni.

Otava on tunnetusti Mannerheim-myytin keskeinen rakentaja - Mannerheimin ikonisoija. Otava maksoi merkittävän summan rahaa Mannerheimille saadakseen hänestä sankarimuistelmat, joiden avulla valkoinen todellisuus Suomen sodista saisi uuden vahvistuksen. Muistelmat kirjoitti päämajan tiedusteluosaston päällikkö Aladar Paasonen, jota oli kehotettu pakenemaan Suomesta jatkosodan jälkeen asekätkennän ja Stella-Polaris-asiakirja- salakuljetuksen vuoksi. Hän työskenteli CIA:n palveluksessa. Muistelmissa annetaan marsalkasta todellisuutta vastaamaton kuva ja siinä suhtautuminen Neuvostoliittoon on erittäin kielteistä. Mannerheim katsoi, että minkään muunlaiset kirjat eivät lännessä myisi hyvin.

Ensi vuonna on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi samoin Mannerheimin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Millainen käsitys suomalaisille halutaan jättää näistä merkkivuosista. Todellinen vai onnettomuuden ja surun toistamiseen johtava harhainen käsitys.

Eräs lapsenlapsistani totesi haluavansa viedä kirjani hänen historianopettajalleen, joka oli sanonut, että Suomessa ei ollut keskitysleirejä. Punaisia säilöneet vankileirit, tuhannet Itä-Karjalan keskitysleireillä kuolleet ja 20.000 sotavankileirillä kuollutta venäläistä sotavankia olisi historianopettajan mukaan haihtunut ilmaan.

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan

Keskiviikko 20.5.2015 klo 10.34 - Pirkko Turpeinen-Saari

Helsingin Sanomien ja Yle:n propaganda ylittää sairauden rajan. 20.5.2015 Jussi Niemeläinen kuvaa venäjämielisen ukrainalaisen päätoimittajan murhan tapahtuneen sopivaan aikaan, jotta "Ukraina saatettaisiin näyttämään kaoottiselta". Niemeläinen viittaa ukrainalaisen tutkija Fesenkon käsityksiin. Jos ajatusta jatkaa pidemmälle varmaankin venäläisten on ollut pantava pystyyn fasistinen näytelmä Ukrainassa jotta maa saataisiin näyttämään epäluotettavalta ja kaoottiselta.

HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria.

Asioita seuraavat tietävät, että päätoimittajan lisäksi on murhattu kansanedustajia, kaupunginvaltuutettuja ja muita poliitikkoja. Sadat ukrainalaiset ovat kokeneet uhkauksia, pahinpitelyjä roska-astioihin heittämisiä. Fyysinen väkivalta siviilialueilla on jokapäiväistä.Televisionkatsojat näkivät Maidanin synkän väkivaltaisen terrorin, jonka tekijöitä ei ole pyrittykään saamaan kiinni koska heidän toimintansa sai aikaan Yhdysvaltojen ja EU:n tukeman vallanvaihdon.

Uusfasistit palasivat Eurooppaan Jugoslavian hajottamisen yhteydessä. Saksa ja Yhdysvallat etunenässä tukivat heitä asehankinnoin ja taloudellisesti. Kroatian uusfasistit ja Bosnian jihadistista kalifaattia rakentavat voimat saivat Saksan, Yhdysvaltojen ja NATO:n tuen. Pääomapiirien tavoitteita ajettiin kammottavilla sodilla.

Helsingin Sanomat ja Yle eivät koskaan kertoneet suomalaisille mitä Kroatiassa ja Bosniassa - myöhemmin Kosovossa todella tapahtui. Nyt jälleen tosiasiat on itse haettava, jos haluaa tietää geopoliittisten taustavoimien merkityksen Ukrainan arjessa.

Miksi HeSa ja Yle tarvitsevat psykiatria. Niiden tapa kuvata asioita perustuu tosiasioiden kieltämiseen. Ylivoimainen ahdistus johtaa tarpeeseen kieltää tosiasiat. Miksi HeSa:n ja Yle:n taustavoimat, pääomapiirit, ovat ahdistuneita. Se johtuu heidän kyvyttömyydestään käsitellä meidän suomalaisten omaa historiaa ja sen kipupisteitä.

Suomen oikeisto - pääomapiirit suorittivat sisällissodan aikana suojeluskuntien toimesta kymmenientuhansien työläisperheiden jäsenten miesten, naisten jopa lasten kansanmurhan. Vastuussa oli ylipäällikkö Mannerheim. Vasta presidentti Ståhlberg esti suojeluskunnista muodostumasta Mannerheimin yksityisarmeijaksi velvoittamalla sen liitettaväksi osaksi Suomen armeijaa.

Toisen maailmansodan aikana Suomi oli alusta saakka liitossa fasistisen Saksan kanssa jopa siten, että Pohjois-Suomen armeija oli Saksan armeijan alainen. Suomi miehitti Itä-Karjalan, jonne perustetun siviili- ja sotilashallinnon päällikkö oli Mannerheim. Hän perusti henkilökohtaiseti valvomansa rotupohjaiset keskitysleirit, joista suurimmat olivat Petroskoissa. Päivässä haudattiin 50-70 ihmistä ja kalmanhaju leijui leirissä, kuvaa leiriltä hengissä selvinnyt nainen Marja-Leena Mikkolan teoksessaa Menetetty lapsuus.

Rauhansopimuksessa fasistisina pidetyt järjestöt kuten suojeluskunnat jouduttiin lakkauttamaan.

Neuvostoliiton hajottua nuo järjestöt kokivat uuden tulemisen. Entistä uhmakkaammin puolustamaan kaikkea sitä mikä oli suomalaisten työläisten arvoja ja venäläisten ihmisarvoa alentavaa ja omaa oikeistolaista suomalaista oikeassaolemista korostavaa.

Tälle ajalle on kuvaavaa, että kieltäminen kattaa koko Euroopan. Yhdysvalloista ja oikeistolaisesta Saksasta on tullut uuden todellisuuden tukijoita. Baltian maissa kieltäminen on johtanut oman fasistisen menneisyyden kieltämiseen, juutalaisvainojen unohtamiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Tuo asenne on johtanut yhteistyöhön vankien kidutuskeskuksissa ja NATO:n laittomissa sodissa. YK ja ihmisoikeudet sysätään yhä syrjemmälle ahneuden ja väkivallan ohjatessa pääomapiirien tavoitteiden toteutumista.

Yle ja Helsingin Sanomat omaavat tiedonvälityksen vallan Suomessa. Todellisuuden kieltäminen vaikuttaa koko Suomen kansaan.

Puheenjohtaja Soini ja moni muu median ohjaamaa todellisuutta kantava poliitikko ottaa mielellään valokuvan itsestään marsalkka Mannerheimin patsaan edessä. Entä jos hevosen kaulaan olisi ripustettu kyltti " tämä henkilö on vastuussa viattomien suomalaisten työläisten teloituksista ja Itä-Karjalan keskitysleirien perustamisesta venäläisille."

Tämä suomalaisen todellisuuden kieltäminen aiheuttaa sen, että sitä ei ole voitu käsitellä eikä surra. Kirjallisuus, elokuvat ja musiikki auttavat tietoisuuden avautumisessa totuudelle. Suomalainen kirjallisuus ei tarjoa rakennuspuita. Päinvastoin. Sofi Oksasen historiallisiin puolitotuuksiin pohjautuvat tekstit tukevat kieltämistä. Niiden saama suosio kuitenkin heijastaa niiden välttämättömyyttä torjunnan vahvistajina.

Presidentti Niinistö on ilmoittanut arvostavansa eniten presidentti Rytiä- ei Ståhlbergia, Kekkosta tai Paasikiveä. Hän on näyttäytynyt voimistuvan militarismin tukijana. Hän pitää Sofi Oksasta ulkopoliittisena asiantuntijana Jari Tervon rinnalla. Presidentti Poroshenkon tapaamisessa ruumiinkieli ilmensi liittolaisuutta.

Näissä olosuhteissa median sallitaan jatkaa sairauden asteen ylittänyttä propagandaa. Ukrainan fasistisia soihtukulkueita ei nähdä televisiossa. Odessan joukkomurhaa ei käsitellä, USA:n ja Saksan osuutta väkivallassa peitellään.

Suomi on aina ollut Saksan liekassa. Saksan liittolaisuus USA:n kanssa oli toisessa maailmansodassa peitellympää, nyt salakuuntelu ja lennokkiyhteistyö paljastavat yhteistyön vastenmieliset piirteet. Suomen oikeisto ei koskaan ole halunnut oikeata itsenäisyyttä. Ei nytkään. Koska se ei kykene. Militarismi on aina pidettävä varmuuden vuoksi takataskussa. Jotta työväki ei koskaan enää nouse.

Sanavapaus, rasismi ja enemmistön valta

Sunnuntai 18.1.2015 klo 12.11 - Pirkko Turpeinen-Saari

Pariisin terrori-iskun tekijät olivat algerialaistaustaisia miehiä. Heidän käydessään koulua 1980- luvulla Ranskassa, siirtomaavalta oli lain mukaan opetettava myönteisenä. Kahdeksan vuotta kestänyt Algerian itsenäistymissota oli ranskalaisessa kielenkäytössä "järjestyshäiriö". Vasemmisto vaati siirtomaavallan hyväksyvään lakiin muutosta, mutta ei saanut sitä läpi. Lopulta Ranskan presidentti v.2006 pyysi perustuslakituomioistuinta ottamaan asiassa kantaa. Päätökseksi tuli, että asia ei kuulu lailla säädettäväksi vaan se on hallinnollinen kysymys.

Tuntuisi selvältä, että ilmapiirissä, jossa väestön enemmistö kokee alistavan asenteen tiettyä kansanryhmää kohtaan luonnollisena, alistetun ryhmän pyhiin asioihin kohdistettu pilkka olisi erityisen vauriottavaa. Ylemmyyttään luonnolisena pitävä kansanosa ei huomaa asenteessaan mitään vikaa, koska se on luonnollinen. 

Suomessa lestadiolaisia, helluntailaisia ja ateistisia lapsia on voitu pilkata niin opettajien kuin lasten toimesta. Sitä on pidetty luonnollisena. Seimikuvaelma on itsestään selvyys, sen kyseenalaistaminen on koettu luonnottomaksi.

Helsingin Sanomien Laura Saarikoski kuvaa 18.1. laajassa artikkelissaan mustien asemaa Yhdysvalloissa. Hän matkaa mustan 71-vuotiaan Annie Pearl Averyn kanssa katsomaan elokuvaa, joka kertoo mustien kansalaisoikeusmarssista äänioikeutetuksi rekisteröitymisen puolesta 1965. Tapahtumat huipentuivat Selman kaupungin Edmund Pettusin sillalla, jossa poliisi otti mielenosoittajat vastaan pampuin, ruoskin ja asein. Tapahtumaa kutsutaan verisunnuntaiksi. Pohjoisesta tulleita mustien puolustajia tapettiin, mm. kaksi valkoista opiskelijaa murhattiin.

Vaikka Selman kaupungin asukkaat ovat valtaosin nykyisin mustia, silta on edelleen Edmund Pettusin silta. Prikaatikenraali Edmund Pettus kuului mustia lynkkaavan Ku-Klux-Klanin johtoon. Ehkä syy siihen, että sillan niemeä ei ole muutettu, johtuu mustien huonosta itsetunnosta. Avery pohtii mustien ongelman olevan siinä, että "yhteytemme omaan historiaamme on katkennut. Emme tiedä mistä tulemme, ja meillä on siksi huono itsetunto. Ajattelemme, ettei meille oikeastaan kuulu parempaa."

Suomessa Helsingin kaupunki nimesi 1942 Heikikadun Mannerheimintieksi. Syyskuun 14. päivänä 1939 Akateeminen Karjalaseura oli julistanut: "Nyt on aika iskeä. Sotilaittemme uljas sankarihenki ja päällystömme henkinen ylivoimaisuus oppimattoman ja sivistymättömän ryssäläispäällystön rinnalla. Voittomme on varma. Kohta tulee hetki, jolloin emme enää taistele yksin."

Kesällä 1941 Mannerheim oli määrännyt Neuvostoliiton Itä-Karjalan miehitetyllä alueella karjalaisille ja venäläisille siviileille henkilökortit. Karjalaa puhuville vihreät ja venäjää puhuville punaiset. Venäläiset määrättiin sijoitettavaksi keskitysleireihin. Vuonna 1942, jolloin Mannerheim sai kunnianosoituksena pääkaupungin valtakadun nimitetyksi omalle nimelleen, 3516 siviiliä kuoli suomalaisten pystyttämillä keskitysleireillä. Samaan aikaan kun Olga Mihailovna määrättiin keskitysleirillä lopettamaan seitsemän kuukauden ikäisten vauvojensa imettäminen ja liukuminen kuolemaan, Mannerheim antoi 10.5.1942 päiväkäskyllä vapaudenristin kaikille Suomen äideille kollektiivisesti.

Tämä päiväkäsky Suomen äideille koristaa edelleen useiden Suomen kirkkojen seiniä, samoin kuin useissa Suomen kaupungeissa kansalaiset asuvat Mannerheimintiellä, kuten kesäisin minäkin.

Vaikuttava osa Suomen sivistyneistöä koki asiat kuten Akateeminen Karjala-seura. Rasismi venäläisiä kohtaan oli ylevöitetty osaksi suomalaisen sivistyneistön identiteettiä.

Voisiko olla niin, että nykyinen Suomen median järjettömyyden asteen ylittänyt Putin-viha ja Venäjä-vastaisuus, jota myös eduskunta myötäilee voisi liittyä osittain siihen, että venäläiset eivät ole algerialaisia eivätkä USA:n mustia. Venäläiset ovat itsenäisiä ja heillä on hyvä itsetunto. Se herättää Yhdysvaltojen valtaa myötäilevässä mediassa raivoa, jota ei pelkkä vahvemman myötäily tyynnytä.

Dalai Lama ja puolitotuudet

Sunnuntai 14.8.2011 klo 11.32 - Pirkko Turpeinen-Saari

Kaupallisessa mediassa kirjoittelevat toimittajat ja yleisö hämmästelevät Suomen valtiojohdon haluttomuutta tavata Dalai Lamaa. Dalai Lamasta ja tiibetiläisistä kerrotaan osatotuuksia. Kaikille osatotuudet eivät riitä. Kirjoituksissa ei yleensä mainita, että Tiibet, josta Dalai Lama lähti ei ollut demokratia vaan feodaalinen harvainvaltaan perustuva järjestelmä. CIA maksoi Dalai Laman palkan. 

Uutta Dalai Lamaa valittaessa vaaleihin saivat osallistua vain Tiibetin ulkopuolella asuvat tiibetiläiset. Uusi Dalai Lama ei ole koskaan käynyt Tiibetissä. On selvää, että Yhdysvaltojen presidentit ottavat mielellään Dalai Laman vastaan. En myöskään epäile, etteikö juuri poliittisen virkansa jättänyt Dalai Lama olisi syvällinen lämmin ihminen.

Myös Nelson Mandela on laajasti arvostettu humaani lämmin ihminen. Hän on kuitenkin aina toiminut demokratian puolesta. Tämän rohkean toimintansa vuoksi hän on ollut vuosikymmenet Etelä-Afrikan rotusortohallituksen vankilassa. Yhdysvallat poisti hänet vasta pari vuotta sitten Yhdysvaltojen kongressin terroristien listalta.

Marsalkka Mannerheim antoi tuhansien punaisten kuolla nälkään ja tauteihin sisällissodan jälkeisillä vankileireillä. Hän henkilökohtaisesti antoi käskyn keskitysleirien perustamisesta Itä-Karjalaan ja venäläisten naisten lasten ja vanhusten sulkemisesta niihin. Leireillä kuoli vuonna 1942 tuhansia nälkään, tauteihin ja pahoinpitelyihin. Suomalaiset kommunistit eivät ole koskaan perustaneet keskitysleirejä vaan ovat toimineet demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta.

Jos Bosnian serbit päättäisivät nyt pystyttää ratsastajapatsaan Ratco Mladicille, sotarikolliselle, pitäisimme tekoa vastenmielisenä. Kuitenkaan emme pidä suosituimman suomalaisen ratsastajapatsasta vastenmielisenä.

Mietimmekö lainkaan mistä itsestään selvä vihapuhe Suomessa on lähtöisin? Kyseessä on torjunta, jolla kiellämme vihapuheen olemassaolon koska meillä on historiassamme ja tietoisuudessamme niin paljon torjuttavaa.

"Ryssät" ja kommunistit ovat olleet yleisesti hyväksyttyjä vihapuheen kohteita ilman, että on tarvinnut edes ajatella mitä puhuu. Niin kauan kun näin on, ei ole toivoa populismia viisaammasta käyttäytymisestä.